Katajasilmukoi Argyresthia dilectella

Yleiskuvaus

Siipiväli 6,5–9 mm. Pää lumivalkea; otsa kiiltävän kellertävänvalkea. Huulirihmat melko kirkkaan keltaiset. Tuntosarvien tyvijaoke (scapus) laajentunut, yläpuolelta lumivalkea, alapuolelta keltainen, sen etureunassa joitakin lyhyitä karvoja; siima selvästi valko- ja tummanruskearenkainen. Keskiruumis valkea; siipikannet kultaiset. Jalat kellertävät, kiiltävät, etujalat reisien ja säärien etupuolelta ruskeakehnäiset; nilkkojen kaikki jaokkeiden päät ruskeat. Takaruumis lihanvärinen.

Etusiivet violetinvalkeahkot; tyvikolmannes ruskehtavan kultavarjoinen, seassa joitakin harmaanruskeita suomuja, valkea siipitaitteesta ja takareunasta; ulommainen 2/3 verkkomaisesti ruskehtavan kultasirotteinen. Takareunan keskikohdassa viisto, tummemman kullanruskea kuvio, joka enemmän tai vähemmän yhtyy etureunan keskellä ja 2/3 kohdalla oleviin kahteen pieneen, tummemman kullanruskeaan täplään. Takakulmassa epäselvä, viisto, tumma poikkivyö; etureunan ulko-osassa kolme tummaa hakastäplää. Ripset harmaat, kärkiosassa kellertävät, niissä kaksi kehnäistä jakoviirua. Takasiivet vaaleanharmaat.

Toukka kellertävänvihreä, jaokkeiden etuosasta usein punertavarenkainen. Pää kiiltävän kellertävänruskea; niska- ja peräkilpi ruskeat.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä 617 havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Argyresthia dilectella
Auktorit
Zeller, 1847
Yleiskieliset nimet
  • katajasilmukoi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59058
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset