Kerkkäsilmukoi – Argyresthia bergiella

Siipiväli 9–13 mm. Pää ruosteenkeltainen – punertavanruskea. Otsa kiiltävän valkeahko. Huulirihmat kiiltävähköt, vaaleankeltaiset. Tuntosarvien scapus vaalean okrankeltainen, siima valko- ja ruskearenkainen. Keskiruumis etusiipien värinen. jalat silkinkiiltoiset, samean valkeahkon okrankeltaiset, etujalat päältä ruskeakehnäiset. Takaruumis ruskehtavanharmaa.

Etusiivet yksivärisen kiiltävän kultaiset tai messinkiset. Ripset vaalean kellertävänharmaat, tyvestä ja kärjen ympäriltä kiiltävänkellertävät. Takasiivet vaaleanharmaat, ripset vaaleammat.

Toukka valkeahko, punertavanharmaan sävyinen. Pää musta; niskakilpi enemmän tai vähemmän mustahko, siinä vaalea keskijuova; peräkilpi musta. Rintajalat mustarenkaiset, lonkkien tyvellä musta rengas; peräjalkojen tyvellä musta täplä.

Kotelo 4,1–4,5 mm, hunajanruskea. Pintarakenne hieno – kohtalaisen hieno, päässä ja keskiruumiissa ryppyinen, takaruumiissa nystyinen. Imukärsä lyhyempi kuin etujalat, jotka rajakkain. Metanotumissa ja jaokkeissa A1–A8 pitkiä sukasia. Peräpää vatsapuolelta katsottuna tylppä. Kremasterissa vain lyhyitä okia. A10:ssä 4 paria teräviä okia, 2 paria kremasterin päässä, 1 pari sivuokia sekä 1 pari selkäpuolella.

Koiraan 8. jaokkeen haarukka kapea.

Naaraan signum suuri, koostuu pitkästä rykelmästä pieniä hampaita ja kapean "sillan" yhdistämistä, melko lyhyistä, hampaallisista sarvista tylpässä kulmassa.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka heinä–huhtikuussa; talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää kuusella (Picea abies). Suosii 2–4 m korkeita kuusia, jotka kasvavat puolivarjossa. Kovertaa paksun oksan kärkiversossa, jonka neulaset kuihtuvat ja putoavat. Ennen koteloitumista järsii soikean poistumisaukon, joka peitetään silkillä.

Koteloituu valkeaan koppaan versoon.

Valoisissa kuusikoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2012. Review of the unicolorous species of the subgenus Blastotere (Lepidoptera, Argyresthiidae) with descriptions of Argyresthia svenssoni sp. n. and A. kulfani sp. n. Entomologisk Tidskrift 132(4): 257–274.

Friese, G. 1969. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Argyresthiidae. Beiträge zur Entomologie 19(7/8): 693–752.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Patočka, J. 1998. Die Puppen der mitteleuropäischen Argyresthiinae (Lepidoptera, Yponomeutoidea, Yponomeutidae). Beiträge zur Entomologie 48(1): 179–200.

Ratzeburg, J. T. C. 1840. Die Forst-Insecten oder Abbildung und Beschreibung der in den Wäldern Preussens und der Nachbarstaaten als schädlich oder nützlich bekannt gewordenen Insecten; In systematischer Folge und mit besonderer Rücksicht auf die Vertilgung der Schädlichen. Zweiter Theil. Die Falter. Nicolai'sche Buchhandlung, Berlin. S. I–VIII, 1–252, [17].

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1847. Die Argyresthien. Linnaea Entomologica 2: 234–302, [II].