Vilukkokehrääjäkoi – Kessleria fasciapennella

Siipiväli 14–18 mm. Pää harmaanruskea, enemmän tai vähemmän valkeahkonsekainen, varsinkin sivuilta; otsa valkeahko. Keskiruumis harmaanruskea, valkeahkonsekainen.

Etusiivet valkeahkonharmaat; niissä neljä pitkittäistä riviä mustia pisteitä. 1/4 kohdalta takareunasta 1/3 kohdalle etureunaan kulkee tummanruskea, viisto poikkivyö, joka on keskeltä hiukan hajanainen. Siiven keskeltä lähtee ruskea, keskilinjan pitkittäisjuova ripsiin asti. Kärjen alueella joitakin mustia pisteitä. Etureunassa kärjen lähellä epäselvä, tumma täplä, joka on molemmilta puolilta valkean reunustama. Ripsissä musta tyviviiru, joka on selvä vain kärjen ympärillä; kärjen ripset harmaanruskeat, takapuolella valkea täplä, takakulman ripset ruskehtavat. Takasiivet harmaat; ripset harmaanruskeat.

Toukka 10–12 mm, vaalean punertavanharmaa; takaruumiissa punertavanruskea selkäjuova, joka on jaokkeissa A1–A8 laajentunut sivuille. Pää ruskea; niskakilpi kellertävänruskea; peräkilpi vaaleanharmaa, sen keskellä punaruskea täplä.

Kotelo vaaleanruskea, myöhemmin mustahko.

Koiraan saccus hyvin lyhyt, kärjestä vahvan nuijamaisesti laajentunut. Aedeagus tasaisen ohut, epätavallisen pitkä (2,74–2,86 mm), siinä 2 heikosti kehittynyttä kornuuttia.

Naaraan ductus bursae vain takapäästään rakeinen.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka heinä–elokuussa.

Lentää yöllä, naaras myös iltahämärissä; tulee valolle.

Toukka elää vilukolla (Parnassia palustris). Nuori toukka tekee pitkän, epäsäännöllisen, joskus leventyneen käytävän yhteen tyvilehdistä. Myöhemmin toukka elää kasvin ytimessä valkeassa silkkisessä putkessa.

Koteloituu kaksoisseinäiseen, hopeanvalkeaan koppaan karikkeeseen lähelle ravintokasvia.

Soilla, kosteilla rantaniityillä, ojanreunoilla metsäisillä alueilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Beavan, S. D. et al. 2015. Kessleria fasciapennella (Stainton, 1849) (Lepidoptera:Yponomeutidae): discovery of the larva in Scotland and consideration of prior Scottish records of the adult. Entomologist’s Gazette 67: 23–46.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Huemer, P. & Tarmann, G. M. 1991. Westpaläarktische Gespinstmotten der Gattung Kessleria Nowicki: Taxonomie, Ökologie, Verbeitung (Lep., Yponomeutidae). Mitteilungen der Münchner Entomologischen Gesellschaft 81: 5–110.

Kyrki, J. 1985. Description of the life history and immature stages of Kessleria fasciapennella and remarks on related species (Lepidoptera: Yponomeutidae s. str.). Notulae Entomologicae 65(1): 19–24.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Pöyry, J. 2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490: 213–257. Helsinki.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.