Kuusamamiinakoi –
Phyllonorycter emberizaepenella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 7–8,5 mm. Pää okrankeltainen, takaa valkeansekainen. Otsa ja huulirihmat valkeat. Tuntosarvet valkeahkot, ruskeanharmaarenkaiset. Keskiruumis kullankeltainen, sen takareunassa täplä, etureuna ja joskus epäselvä keskijuova hopeiset; siipikansissa hopeiset täplät. Jalat vaaleanharmaat, nilkat valkeahkot, tumman harmaanruskeatäpläiset. Takaruumis harmaa, perätupsu okra.
Etusiivet kiiltävän kullanruskeat; kuviot kiiltävän valkeahkot. Tyvijuomu ulottuu n. 1/6 kohdalle, usein sisempään poikkivyöhön asti. 1/4 ja 1/2 kohdissa poikkivyöt, jotka ovat tyvipuolelta mustahkoreunaiset, ulospäin taipuneet, sisempi vain hiukan. Etureunassa kaksi ja takareunassa kolme kiilamaista hakastäplää, jotka ovat tyvipuolelta mustahkoreunaiset. 1. hakastäplien välissä diffuusi, mustahko laikku. Ripset kellertävät, niissä hyvin epäselvä, ruskea jakoviiru, joka on kolmen dorsaalihakastäplän ± katkoma. Takasiivet vaaleanharmaat, ripset vaalean harmahtavanokrat.
Toukka n. 6 mm, vihertävänvalkea; suoli tummemman vihreä. Pää vaaleanvihertävä, suuosat ja sivut ruskeat.
Kotelo 3,4–3,6 mm, ♂ okra, ♀ harmaankellertävä. Pro- ja mesonotum ilman piikkejä. Metanotum ilman kuoppia. Jaokkeessa A9 ryhmä piikkejä. Kremasterin piikit pikkuruiset, eivät koukkumaiset.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.
Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.
- kuusamamiinakoi (suomi)
- 2019
- 2010
- Lauri Kaila
- Insekter och spindeldjur
- Moths and butterflies
- Mikrofjärilar