Hakamiinakoi – Phyllonorycter lautella

Siipiväli 5,5–7,5 mm. Päälaki musta; otsa vaalean lyijynkiiltoinen. Huulirihmat kellanvalkeat. Tuntosarvet kiiltävän tummanharmaat, aivan kärjen tuntumassa leveälti valkoiset. Keskiruumis lyijynkiiltoinen. Jalat silkinkiiltoisen vaaleanharmaat, jaokkeiden päät mustahkot. Takaruumis tummanharmaa, kärjestä kellanruskehtava.

Etusiivet okranoranssit tai kullanruskeat; kuviot hopeanvalkeat. Tyvijuomu mustareunainen, ulottuu 2/5 kohdalle. Takareunassa lähellä tyveä pieni, pitkittäinen, valkea laikku. Etureunassa kolme ja takareunassa kaksi kolmikulmaista hakastäplää, kaikki mustien suomujen reunustamat; sisimmät koskettavat toisiaan hyvin tylpässä kulmassa. Siiven kärjessä suuri, pitkänomainen, musta täplä, jonka tyvipuolella on hopeanvalkea täplä. Ripset kellertävänvalkeat, niissä musta, sisäpuolelta vaaleansinihohtoinen tyviviiru. Takasiivet harmaat.

Toukka vihreänvalkea, joissakin jaokkeissa keltaista sävyä; suoli mustanvihreä. Pää vaalean oliivinvihreä.

Kotelo 3,3–3,7 mm, hunajanruskea, takaruumis meripihkanruskea. Otsan ääriviiva hiukan pullistunut sivulta katsottuna. Etusiipien pintarakenne hieno. Metanotum ilman kuoppia takareunan lähellä. Takajalat pyöristyneet, ilman uloketta. Takasiipien tyven syvennyksessä suuri ja vahvasti pitkänomainen liuska. Jaokkeen A7 takareuna yksinkertainen vatsapuolelta. A8:ssa kaksi paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremaster yhtä pitkä kuin leveä ja kärjestä pyöristynyt vatsapuolelta katsottuna, sen sisemmät piikit ulompien välissä, pienet, tyvestä leveät, suippenevat kärkeä kohti; ulommat piikit lyhyet ja verrattain leveät tyvestä, kärjestä koukkumaiset.