Nätkelmämiinakoi – Phyllonorycter nigrescentella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 7,5–10 mm. Pää harmaanruskea; otsa ja huulirihmat hopeiset. Tuntosarvet harmaanruskeat, kärjestä valkeahkot. Keskiruumis oranssinruskea, sen takareunassa metallinharmaa laikku. Jalat harmaat, nilkat valkeahkot, sameanharmaatäpläiset. Takaruumis harmaa, perätupsu harmahtavanokra.
Etusiivet oranssinruskeat; kuviot hopeanvalkeat. Tyvijuomu molemmilta puolilta tummareunainen, ulottuu 1/3 kohdalle. Keskikohdan sisäpuolella melko selvästi taipunut, molemmilta puolilta tummareunainen keskivyö. Etureunassa kolme ja takareunassa kaksi kolmikulmaista hakastäplää, jotka ovat tummareunaiset. Siiven kärjessä mustahko täplä. Ripset vaaleanharmaat, niissä mustahko tyviviiru, joka ei ole uloimman dorsaalihakastäplän katkaisema. Takasiivet melko tumman harmaat.
Toukka n. 5 mm, kellertävä; suoli tummanvihreä. Pää hyvin vaalean ruskehtava, suuosat ja reunat samean punertavat.
Kotelo 3,7–4,2 mm, tummanruskea. Etusiipien pintarakenne hieno. Metanotum ilman kuoppia lähellä takareunaa. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolella yksinkertainen. A8:ssa 2 paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremasterissa 2 paria piikkejä. Sisemmät piikit sijaitsevat niin etäällä sivussa, että sisempi ja ulompi pari näyttävät muodostavan yhden kokonaisen. Sisemmät piikit ovat melko ohuet, ulommat vankat, ja ne kaksi yhdessä muistuttavat yhtä pitkää piikkiä, jolla on leveä tyvi.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- nätkelmämiinakoi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset