Valkomiinakoi – Phyllonorycter heegeriella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 5,5–7 mm. Pää, huulirihmat ja keskiruumis puhtaan valkeat. Tuntosarvet vaaleanbeesit. Jalat häipyvätäpläiset. Takaruumis harmaa.
Etusiivet kiiltävän valkeat. Tyvijuomu harmaanruskea, ulottuu siiven keskelle. Etureunassa neljä ja takareunassa kolme tumman harmaanruskeaa hakastäplää, jotka ovat sisäpuolelta enemmän tai vähemmän leveälti vaalean kellanokran reunustamat. Siiven kärki vaalean kellanokra, sen sisällä pitkänomainen, musta kärkitäplä. Ripsissä heikko, tumma kärkikoukku ja ruskea tyviviiru. Takasiivet vaaleanharmaat.
Toukka vihreänvalkea; suoli tummanvihreä. Pää vaalean oliivinruskea.
Kotelo 2,9–3,5 mm, ruskea, okra tai ruosteenruskea. Otsan uloke lähes kiiltävä, sen sivuharjanteet verrattain hienot selkäpuolelta katsottuna. Etusiivet kiiltävät koko alaltaan. Metanotum ilman kuoppia lähellä takareunaa. Takajalat pyöristyneet, ilman uloketta. Pintarakennepiikit vahvasti suurentuneet takaruumiin tyven ja keskimmäisten jaokkeiden etuosassa selkäpuolella, paljon suuremmat kuin niiden takaosassa. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolelta yksinkertainen. A8:ssa kaksi paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremaster verrattain leveä ja lyhyt, poikkipäinen tai pyöristynyt vatsapuolelta katsottuna; sen sisemmät ja ulommat piikit sijoittuneet lähelle toisiaan vatsapuolelta katsottuna, koukkumaiset; sisemmät piikit ainakin yhtä pitkät kuin ulommat, vain hiukan suurentuneet tyvestä, kuitenkin selvästi ohuemmat.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- valkomiinakoi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset