Gracillaria

Muistuttaa sukua Caloptilia, mutta etusiipien keskisarka laajenee kohti kärkeä, siinä heikko merkki areolista; suonet R2 ja R3 melko lyhyet.

Koteloiden pää vatsapuolelta katsottuna leveän pyöristynyt, ilman otsan uloketta. Otsan sukaset suuret. Pronotum keskeltä vain kohtalaisen kuroutunut. Jaokkeissa A2–A8 vahvat, lähes samankokoiset piikit. A8:n vatsapuoli ilman harjannerakenteita. A10:n päässä 4 paria vahvoja piikkejä.

Koiraiden takaruumiin 7. jaoke normaalin muotoinen kuten sitä edeltävät jaokkeet, ilman coremia ja kitinisoitunutta ventraalikaistaletta, ja 8. jaoke on melko kalvomainen, tavallisten suomujen peittämä, vaikka harvakseltaan, ja siinä pari coremia.

Naaraiden corpus bursaessa vain yksi hyvin suuri, sarvimainen signum.

Toukat elävät oliivikasveilla (Oleaceae).

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Kumata, T. 1982. A taxonomic revision of the Gracillaria group occurring in Japan (Lepidoptera: Gracillariidae). Insecta Matsumurana New Series 26: 1–186.

Patočka, J. 1992. Über die Puppen der mitteleuropäischen Gracillariinae (Lepidoptera, Gracillariidae). Acta Societatis Zoologicae Bohemoslovacae 56(2): 131–158.

Sauter, W. 1987. Zum System der westpalaearktischen Gracillariidae (Lep.). Mitteilungen der Schweizerischen Entomologischen Gesellschaft 60(3–4): 307–314.

Vári, L. 1961. South African Lepidoptera. I. Lithocolletidae. Transvaal Museum Memoir 12: 1–238, [1–112].