Siilokoi – Haplotinea ditella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 13–18 mm. Pää ruosteenrskea – harmaanruskea. Tuntosarvet n. 3/4 etusiiven pituudesta.
Etusiivet tumman harmahtavanbeesit tai ruskeat, tummanruskeasirotteiset tai -poikkijuovaiset, selvimmin siiven ulko-osasta, jossa myös heikkoa violetinkiiltoa. Siiven keskellä siipitaitteessa diffuusi, tummanruskea täplä; keskisaran ulkoreunassa pieni, tumma täplä. Ripset beesi- ja tummanruskeatäpläiset. Takasiivet harmaanruskeat, tyvestä vaaleammat, violetinkiiltoiset.
Toukka 12–14 mm, valkea; nystyrät epäselvät; jaokkeen A8 sukaset SV1 ja SV2 erillisissä nystyröissä. Pää vaalean–tummanruskea, sen molemmilla puolilla 2 pistesilmää; niskakilpi vaalean kellertävänruskea.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- siilokoi (suomi)
- kvarnmal (ruotsi)
- MX.typeOfOccurrenceStablePopulation
- MX.typeOfOccurrenceAnthropogenic
- MX.typeOfOccurrenceVeryRare
- 2019 MX.iucnNA
- 2010 MX.iucnNA
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset