Niittyhumalakääpiökoi – Glaucolepis headleyella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 4,2–5,8 mm. Pää ja kaulus koiraalla tumman ruosteenruskeat, naaraalla musta – ruskeanmusta. Silmälaput valkeahkot. Tuntosarvet harmaanruskeat, puolet etusiiven pituudesta. Keskiruumis metallinruskea – mustahko. Koiraan perätupsut harmaat.
Etusiivet mustahkonruskeat; naaraalla siiven tyvellä hopeanharmaa laikku, joka ulottuu 1/3 kohdalle; etureunassa keskikohdan ulkopuolella kolmiomainen, hopeankiiltoinen laikku ja toinen samanlainen laikku sitä vastapäätä takareunassa. Ripsissä selvä jakoviiru, niiden kärjet harmaanvalkeahkot. Takasiivet harmaat; koiraan takasiipien alapinnalla keltainen "samettilaikku".
Toukka keltainen; pää vaaleanruskea.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- niittyhumalakääpiökoi (suomi)
- brunörtsdvärgmal (ruotsi)
- Vakiintunut
- Hyvin harvinainen
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ? Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ? Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020) ? VANHA Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2010–2011) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ? VANHA Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2010 EN – Erittäin uhanalaiset
- 2000 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset