Pihlajakääpiökoi Stigmella sorbi

Yleiskuvaus

Siipiväli 6,0–7,5 mm. Pää okrankeltainen – harmaanruskea; kaulus vaaleanokra. Silmälaput valkeahkot. Tuntosarvet tummanharmaat, koiraalla 3/4, naaraalla hiukan pitemmät kuin puolet etusiiven pituudesta. Keskiruumis harmaanruskea. Takaruumis tummanharmaa, koiraan perätupsut pienet, harmaanruskeat, naaraalla pitkät, vaaleanharmaat perätupsut (vrt. toukokääpiökoi (S. lapponica)).

Etusiivet kellertävänruskeat – pronssinharmaat; keskikohdan ulkopuolella leveä, hiukan kiiltävän valkeahko poikkivyö; ulkosarake karkeasuomuisempi, melko tumman purppuranruskea. Takasiivet kiiltävän vaaleanharmaat.

Toukka vihreänvalkeahko; vatsassa rivi tummia täpliä, selvät vain keskiruumiin jaokkeissa. Pää ja niskakilpi vaaleanruskeat.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Stigmella sorbi
Auktorit
(Stainton, 1861)
Yleiskieliset nimet
  • pihlajakääpiökoi (suomi)
  • bandad rönndvärgmal (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.58582
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset