Humalaperhonen – Hepialus humuli
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 42–57 mm, ♀ 59–75 mm. Pää ja keskiruumis vaalean okrankeltaiset. Takaruumis tumman okrankeltainen–tumman harmaanruskea.
Koiraan siivet silkinkiiltävän valkeat, etureuna punertava; ripset vaaleankellertävät. Naaraan etusiipien pohjaväri vaalean okrankeltainen. Siiven tyvellä joitakin epäselviä, kalpeanpunaisia täpliä; ulko-osassa kulkee etureunasta kaksi epäsäännöllistä, kalpeanpunaista juovaa, jotka eivät ulotu takareunaan. Ripset vaalean okrankeltaiset. Takasiivet ruskehtavanharmaat, tyvestä hiukan harmaammat. Siipien alapuolet molemmilla sukupuolilla ruskeanharmaat, ripset ruskeanpunaiset, reunoissa ruskeanpunaisia suomuja.
Muna ovaali, väri aluksi kellanvalkea, muuttuu pian mustaksi.
Toukka 38–44 mm, kiiltävän kellertävänvalkea. Selän nystyrät ruskehtavat; sukaset tummat. Hengitysaukot tummat. Pää ja niskakilpi vaaleanruskeat; meso- ja metathoraxissa 2 ruskeaa täplää. Rintajalat vaaleanruskeat.
Kotelo n. 30 mm, pähkinänruskea. Otsassa huomattavat kyhmyt. Jaokkeen A6 vatsapuolella pienistä, jokseenkin terävistä hampaista koostuva poikittainen harjanne.
Elinkierto
Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
Toukan kehitys 2–3-vuotinen.
Elintavat
Koiraat parveilevat iltahämärissä kosiskelemassa naaraita, ja molempia sukupuolia voi nähdä lentämässä hitaasti matalalla kasvillisuuden yläpuolella. Tulee silloin tällöin valolle.
Toukka elää mm. humalalla (Humulus lupulus), nokkosilla (Urtica) ja takiaisilla (Arctium), juuristossa, jossa myös talvehtii.
Koteloituu toukan putkeen maan sisään.
Elinympäristö
Niityillä, viljelymailla.
Viitteet
Bengtsson, B. Å., Johansson, R. & Palmqvist, G. 2008. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar—säckspinnare / Lepidoptera: Micropterigidae—Psychidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 646 s.
Klöcker, A. 1917. Sommerfugle. V. Natsommerfugle. IV. Del. Danmarks Fauna 21. 76 s.
Kurz, M. 2016. Die Schmetterlinge des Landes Salzburg – Teil II: Die nicht-ditrysischen Lepidoptera (Insecta: Lepidoptera). Monografien Entomologie Lepidoptera 31: 1–206.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.
Packard, A. S. 1895. On the larvæ of the Hepialidæ. Journal of the New York Entomological Society 3(2): 69–73, [III–IV].
Pfitzner, R. 1912. Family: Hepialidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 433–439.