Saniaisperhonen – Korscheltellus fusconebulosa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 30–41 mm, ♀ 35–54 mm. Etusiivet kellanruskeat tai ruskeanpunaiset, ruskean- ja tummansekaiset; siiven tyviosassa ja etureunassa epäsäännöllisiä valkeita ja tummia täpliä. Ulompi poikkiviiru epäsäännöllinen, etureunassa haarautuva, valkeanharmaa, tummareunainen, ulkopuolelta rivin tummia täpliä rajaama. Siiven keskellä valkea, tummareunainen kuvio. Ulkoreunan tuntumassa rivi valkeanharmaita täpliä. Siipiripset tummatäpläiset. Takasiivet ruskeanharmaat, punertavareunaiset; ripset tummatäpläiset.
Värimuodolla f. gallicus Lederer, 1852 etusiivet yksivärisen punaruskeat, niissä terävärajainen, vaalea keskitäplä; takasiivet harmaanruskeat, punaruskean vivahteiset.
Muna aluksi vaaleankeltainen, muuttuu pian mustaksi.
Toukka n. 40 mm, valkeanharmaa. Koiraan pää ja niskakilpi punaruskeat; naaraan pää tummahkon purppuranruskea, niskakilpi vaalean ruskehtavanoranssi; meso- ja metathoraxissa vaalean ruskehtavanoranssit kilvet.
Kotelo 20–25 mm, ruskea. Jaokkeen A6 vatsapuolella poikittainen harjanne, jossa n. 16 lyhyttä, heikosti taipunutta hammasta ja tämän harjanteen molemmilla puolilla on vielä n. 10 pienempää hammasta.
Elinkierto
Lentää kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Toukka heinä–toukokuussa; kehitys 2-vuotinen.
Elintavat
Lentää myöhään iltapäivällä; tulee yöllä valolle.
Toukka elää mm. lännensananjalan (Pteridium aquilinum), vihvilöiden (Luzula) ja kaislojen (Scirpus) juurissa.
Keväällä, täysikasvuisena, toukka tekee maanpinnalle johtavan, n. 10 cm pituisen käytävän ja koteloituu. Ennen aikuisen kuoriutumista kotelo ryömii käytävää pitkin pinnalle työntyen osittain esille.
Elinympäristö
Valoisissa lehti- ja sekametsissä, niityillä, hakamailla, metsäaukioilla, soilla.
- I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Viitteet
Bengtsson, B. Å., Johansson, R. & Palmqvist, G. 2008. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar—säckspinnare / Lepidoptera: Micropterigidae—Psychidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 646 s.
Klöcker, A. 1917. Sommerfugle. V. Natsommerfugle. IV. Del. Danmarks Fauna 21. 76 s.
Kurz, M. 2016. Die Schmetterlinge des Landes Salzburg – Teil II: Die nicht-ditrysischen Lepidoptera (Insecta: Lepidoptera). Monografien Entomologie Lepidoptera 31: 1–206.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Pfitzner, R. 1912. Family: Hepialidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 433–439.