Paljakkajuuriperhonen – Gazoryctra uralensis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 37–42 mm, ♀ 39–50 mm. Pää ja ruumis tummanruskeat–vaalean kellanruskeat.
Etusiivet ruskeat, naaraalla vaaleammat; niissä hyvin vaihtelevia, hopeanvalkeita, tummareunaisia kuvioita, jotka muodostavat suurempia tai pienempiä laikkuja ja/tai epäsäännöllisiä juovia. Takasiivet vaalean harmaanruskeat. Molempien siipiparien ripset yksivärisen harmaankeltaiset–vaaleankeltaiset.
Muna ovaali, aluksi vaaleankeltainen, mutta väri tummuu pian.
Toukka 35–45 mm, valkeahko; selkäjuova kapea, vaaleampi. Hengitysaukot, pää ja kolme selkäkilpeä vaaleanruskeat.
Kotelo n. 22 mm, vaaleanruskea. Selässä jaokkeissa A3–A7 kussakin kaksi poikittaista, pientä harjannetta, joista etummainen tiheään teräväpiikkinen ja takimmainen kolmiosainen. Vatsapuolella jaokkeissa A4–A7 kussakin pari lyhyttä, poikittaista, ± yksinkertaista harjannetta. Jaokkeessa A8 10 yksinkertaisen ulokkeen rengas ja selkäpuolella sen takana kolmiosainen harjanne.
Elinkierto
Lentää heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin.
Toukan kehitys 2–3-vuotinen.
Elintavat
Koiras lentää iltapäivällä–illalla n. 0,5–1 metrin korkeudella mutkittelevaa lentoa vastatuuleen. Naaras oleskelee kasvillisuudessa ja levittää iltapäivällä ja illalla feromonia ilmaan siipiään värisyttäen.
Toukka elää vaivaiskoivulla (Betula nana), juurilla, mutta on mahdollisesti polyfagi. Toukka elää 10–20 cm syvyydessä maan alla ja tekee käytäviä pitkin eläviä vaivaiskoivun juuria, tavallisesti suurien kivien lähellä.
Elinympäristö
Vaivaiskoivua kasvavilla tunturikankailla koivuvyöhykkeen ylärajalla ja hiukan sen yläpuolella.
Viitteet
Bengtsson, B. Å., Johansson, R. & Palmqvist, G. 2008. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar—säckspinnare / Lepidoptera: Micropterigidae—Psychidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 646 s.
Grum-Grshimailo, G. 1899. Lepidoptera nova vei parum cognita regionis palaearcticae. Ежегодникъ зоологическаго музея императорской академии наукъ 4(4): 455–472.
Linnaluoto, E. T. 1976. Notes on Hepialus fuscoargenteus (Lepidoptera, Hepialidae). Notulae Entotnologicae LVI(4): 135–137.
Mutanen, T. 2008. Perhoshavaintoja Enontekiöltä elokuussa 2007. Baptria 33(1): 5.
Tham, E., Elmquist, H. & Trei, H. 1985. Biologin hos larven av rotfjärilen Hepialus fuscoargenteus. Entomologisk tidskrift 106(1): 43–44.