Hakaspäistärkoi – Eriocrania unimaculella

Siipiväli 9–11 mm. Pää koiraalla tumman harmaanruskea, naaraalla harmaankeltainen. Tuntosarvet tummanruskeat, puolet etusiipien pituudesta.

Etusiivet pronssinpurppurat, hienosti vaalean kultakehnäiset. Tornaalilaikku suuri, hiukan kaareva, hopeanvalkea, ulottuu siiven keskikohtaan. Siipiripset harmaat. Takasiivet ruskehtavanharmaat, ulkoreunasta purppuransävyiset, sileäsuomuiset.

Toukka valkeahko. Pää ruskea, suuosat tummemmat, takaosan ulokkeet vahvasti kitinisoituneet ja kuultavat prothoraxin läpi kahtena tummana täplänä. Jaokkeen A1 kyljissä lyhyet laajentumat.

Koiraan uncuksen liuskat lähekkäin, lähes nuppimaiset. 9. jaokkeen takareuna keskeltä kovera, etureunan apofyysit lyhyet ja leveät. Aedeagus verrattain lyhyt ja leveä; anellus kärjestä koukkumainen.

Naaraan 4. sterniitin sensoriumit suunnilleen yhtä suuret kuin 5. sterniitin; niiden välit yhtä suuret.

Lentää huhti–toukokuussa.

Toukka touko–heinäkuussa.

Kotelo talvehtii.

Lepää puunrungoilla; lentää auringonpaisteessa puiden ympärillä. Tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää hieskoivulla (Betula pubescens) ja rauduskoivulla (B. pendula), kovertaa lehtiä. Muninta nuorille lehdille. Koverre suuri, läpisyvä, valkea läiskä pitkin lehden reunaa. Musta uloste pitkinä, spagettimaisina säikeinä.

Koteloituu lujaan, silkkiseen koppaan maahan tai karikkeeseen.

Koivua kasvavilla paikoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

NKIS

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å., Johansson, R. & Palmqvist, G. 2008. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar—säckspinnare / Lepidoptera: Micropterigidae—Psychidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 646 s.

Kurz, M. 2016. Die Schmetterlinge des Landes Salzburg – Teil II: Die nicht-ditrysischen Lepidoptera (Insecta: Lepidoptera). Monografien Entomologie Lepidoptera 31: 1–206.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s.