Torakat – Blattodea

Torakat (Blattodea) ovat vaihtelevankokoisia, ovaalinmuotoisia ja usein osittain litistyneitä hyönteisiä. Suomessa elää luonnonvaraisena kaksi lajia, mutta sisätiloista tavataan muita ihmisen mukana levinneitä tulokaslajeja.

Torakoiden pää on suurelta osin kolmiomaisen etuselän alla ja osoittaa alaspäin. Päässä on suuret verkkosilmät (voivat puuttua ulkomaisilta lajeilta) ja joillain lajeilla pistesilmiä, mutta useimmilla vain kaksi "pistesilmätäplää", joista pistesilmien uskotaan hävinneen tietyissä kehityslinjoissa. Tuntosarvet ovat hyvin pitkät, taipuisat ja rihmamaiset. Suuosat ovat purevat. Torakoilla on tavallisesti kaksi paria siipiä (suomalaiset lajit), mutta ne voivat olla joskus siivettömiä (ulkomaiset lajit). Etusiivet ovat kovettuneet nahkamaisen tai vahamaisen liukkaiksi ja ovat vaakalaskuisesti takaruumiin päällä, usein peittäen sen kokonaan ja ne ovat osittain päällekkäin. Etusiivet ovat naarailla usein lyhyemmät kuin koirailla. Kalvomaiset, viuhkamaiset takasiivet ovat etusiipien alla piilossa. Siipien suonitus on tunnusomaisen pitkittäinen. Torakoiden jalat ovat pitkät ja vahvat, ja niissä on yleensä runsaasti piikkejä. Takaruumiissa torakoilla on tukevat, mutta lyhyet perälisäkkeet, koirailla on niiden välissä lisäksi stylus-lisäkkeet.

Luonnonvaraiset suomalaiset lajit pienehköjä. Maailmalla vaihtelevan kokoisia, ruumiin pituus 3-100 mm. 

Suomen suurin torakka on ruumiinpituudeltaan 28-45 mm pitkä amerikantorakka, Periplaneta americana.

Torakoiden taksonominen asema on keskustelun kohteena. Nykyään tiedetään, että termiitit (Isoptera), joita aiemmin pidettiin omana lahkonaan, ovat torakoiden sisäryhmä, mutta usein torakoita pidetään alalahkona Dictyoptera-lahkossa. Dictyoptera-lahkon suomenkielinen nimi on eräissä lähteissä "rososiipiset" ja torakoiden alalahkon lisäksi se sisältää myös rukoilijasirkkojen (Mantodea) alalahkon. Yhteisiä piirteitä ja tätä luokittelua tukevia piirteitä näille kahdelle ryhmälle ovat siipisuonituksen, suuosien, sisäisen lihaksiston ja koiraiden lisääntymiselinten rakenne sekä munakotelon (ootheca) tuottaminen. Rukoilijasirkkoja tai termiittejä ei esiinny luonnonvaraisena Suomessa.

Toukat ovat aikuisten kaltaisia, mutta siivettömiä. Aivan ensimmäinen toukkavaihe on matomainen, mutta se suorittaa ensimmäisen nahanluontinsa ja muuttaa muotoaan heti kuoriutumisen jälkeen.