Harmomaltsakoisa – Gymnancyla hornigii
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 20–25 mm. Pää, keski- ja takaruumis vaalean punertavanruskeat. Päälaella eteenpäin suuntautunut pystyjen suomujen kartio.
Etusiivet savenkeltaiset – ruskehtavanokrat, tasaisesti harmahtavakehnäiset. Sisempi ja ulompi poikkiviiru leveät, kalpean tiilenpunaiset, melko epäselvät; sisemmän ulkoreunassa heikot ja epäselvät, tummat pilkut suonien R, Cu ja 2A kohdalla. Keskitäplä kaksinkertainen, tummanruskea. Ulkoreunassa rivi epäselviä, ruskeita pilkkuja. Ripset harmaat, niissä neljä jakoviirua. Takasiivet vaalean ruskehtavanharmaat; ripset valkeahkot.
Toukka samean vaaleanvihreä; selkäjuova leveä, vaaleankellertävä, ei terävärajainen, sen reunoilla epäsäännöllisen hajallaan punertavia juomuja, jotka muodostavat joka jaokkeeseen vihertävänharmaan täplän keskelle selkää; näiden täplien vieressä molemmilla puolilla on punainen laikku. Vatsa vihertävänharmaa. Pää ruskeankeltainen; niskakilpi ruumiin värinen, mustapilkkuinen, takaa mustareunainen; peräkilvessä valkea, mustareunainen pilkku. Jalat vihertävänharmaat, mustapilkkuiset.
Kotelo 6,0–8,8 mm, okran- tai punertavanruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno, paikoin ryppyinen. Jaokkeissa A1–A7 pistekuoppia. Kremasterissa vain 1 pari pieniä, okamaisia sukasia (Sd1).
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- harmomaltsakoisa (suomi)
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset