Etelänhiipijä – Thymelicus sylvestris
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 25–28 mm. Tuntosarvien nuijan kärki alapuolelta kellanruskea.
Siivet yläpuolelta ruskehtavanoranssit; ulkoreuna ja takasiipien etureuna tummanruskeat; suonet ulko-osassa tummanruskeat. Koiraalla etusiivessä keskisuonen kohdalla musta, taipunut koirassuomuviiru: se alkaa suunnilleen suonen CuA1 lähtöpisteestä, leikkaa CuA2:n ja ulottuu lähelle 1A:ta.
Etusiipien alapuoli oranssi; tyven takaosa mustahko; kärki harmaankeltainen. Takasiipien alapuoli tasaisen harmaanvihreä, takaosa oranssi.
Muna kuten lauhahiipijällä (T. lineola), mutta on vähemmän pitkänomainen.
Toukka 21–25 mm, vihreä; selkäjuova kaksinkertainen, sinertävänvihreä, vaaleareunainen; sivuselkäjuova vaalea; sivujuova valkeahko. Pää vihreä.
Kotelo kellertävänvihreä; sen pään uloke lyhyempi kuin lauhahiipijällä, kärjestä ruskea. Imukärsän tuppi terävä, pitkänomainen, punertava.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
![CC BY 4.0](static/images/license-icons/by.png)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- etelänhiipijä (suomi)
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- MVL.31
- Päiväperhoset
- Suurperhoset