Helolatvakääriäinen – Pammene aurita
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 13–15 mm. Pää ja keskiruumis syvän oranssinkeltaiset; takaruumis kellanruskea.
Etusiivet oranssinkeltaiset – vaalean kullanruskeat; ulkosarake tummemman kullanruskea. Tyvisarake hiukan vihertävänsekainen, teräväkulmaisesti ulospäin taittunut. Hiukan keskikohdan ulkopuolella takareunassa viisto, nelikulmainen, phjaa vaaleamman oranssinkeltainen dorsaalilaikku, joka taipuu hiukan ulospäin ja ulottuu häipyvärajaisena siipitaitteen etupuolelle; sen takareunassa kaksi harmaata, varjomaista juovanpätkää. Etureunassa tyven läheltä alkaen hienoja, tummia hakastäpliä, 1/2 kohdalla hiukan vahvempi, sen ulkopuolella kaksi tylppää lyijynharmaata juovaa ja kolme mustaa, terävää hakastäplää, joiden välit kellertävänvalkeat. Siipipeilin ulkoreunan paikalla hieno, sinertävänhopeinen, ulkoreunan suuntainen juova kohti takakulmaa, sen sisäpuolella joitakin mustia juovanpätkiä; yksi niistä katkaisee juovan. Ripset harmaanruskeat, niissä musta jakoviiru. Takasiivet tummanruskeat; ripset harmaanruskehtavat, niissä tumma jakoviiru.
Toukka läpikuultavan harmahtavanvalkea; nystyrät harmaanruskeat. Pää, niska- ja peräkilpi ruskeat.
Kotelo 5,0 mm, ruskeanokra, hiukan kiiltävä, pintarakenne hieno, rypyt heikot. Pää pyöristynyt sivulta katsottuna, ilman uloketta. Takaruumiin keskimmäisten jaokkeiden tyvirivit piikkejä 1–2-riviset. A10:n selässä harva, epäsäännöllinen piikkiryhmä. Kremaster verrattain pitkä vatsapuolelta.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.




- Yhteensä ruutua
- helolatvakääriäinen (suomi)
- Hyvin harvinainen
- Marko Mutanen
- Lauri Kaila
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset