Harmaaorava (grey squirrel) – Sciurus carolinensis

Alkuperä, istutukset, kannan kasvu ja levinneisyys Euroopassa

Harmaaoravan alkuperäinen levinneisyys kattaa Pohjois-Amerikan Meksikonlahdelta Quebeckin ja Ontarion eteläisiin osiin. Istutuksia on tehty myös Pohjois-Amerikan sisällä. Laji tuotiin Eurooppaan Iso-Britanniaan (v. 1876), Irlantiin (v. 1913) ja Italiaan (v. 1948). Lajia on viety Euroopan lisäksi Australiaan (hävinnyt 1973) ja Etelä-Afrikkaan.

Harmaaorava tuotiin Eurooppaan alun perin vapautettavaksi puistoihin. Nykyisin laji esiintyy Euroopassa luonnonvaraisena Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Italiassa. Iso-Britanniassa lajin levinneisyys kattaa nykyisin lähes koko Walesin, Englannin ja Skotlannin eteläosan. Irlannissa harmaaoravaa esiintyy itäisessä puoliskossa maata. Italiassa laji on levittäytynyt maan luoteisosaan ja suurin populaatio sijaitsee Piedmontessa. Lisäksi harmaaoravasta on tehty yksittäisiä havaintoja Georgiassa.

Harmaaoravien on todettu olevan hyviä levittäytyjiä ja vallanneen tehokkaasti alueita istutuksensa jälkeen niissäkin tapauksissa missä laji istutettiin vain muutamia yksilöitä. Englannissa keskimääräinen levittäytymisnopeus on ollut noin 7 km/vuosi.

Leviämisreitit ja sopeutuminen Suomeen

Suomea lähimmät populaatiot sijaitsevat pääasiassa Iso-Britanniassa, joten ei ole luultavaa, että laji leviäisi omin avuin maahamme. Harmaaorava voisi mahdollisesti menestyä ilmastossamme, etenkin ilmaston lämpenemisen leudontaessa talvien ankaruutta.