Valkohäntäkauris (valkohäntäpeura) – Odocoileus virginianus

Suomalainen taksoni
Kyllä
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Ensisijainen elinympäristö
  • M – Metsät
Toissijainen
  • I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
Esiintymisen tyyppi
  • Ihmisen vaikutuksesta
Julkaisu esiintymisestä
  • Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s.
    LINKKI

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

  • Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Suomen valkohäntäkauriit on peräisin Pohjois-Amerikasta, mistä muutamia yksilöitä tuotiin Vesilahdelle Laukon kartanon maille perustettuun tarhaan 1930-luvulla. Luonnonvarainen kanta sai alkunsa vuonna 1938 tarhasta karanneista yksilöistä. Lajin nykyinen levinneisyysalue (pääasiassa Kalajoki-Kitee akselin lounaispuoli) painottuu lounaiseen Suomeen kannan harventuessa itään ja pohjoiseen mentäessä. Tiheimmät kannat ovat Uudellamaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä. Vuonna 2024 kannan pohjoisraja kulkee Raahen seudulta Oulujärven eteläpuolelle ja Pielisen ympäristöön. Valkohäntäpeuroja voi esiintyä myös tämän alueen ulkopuolella, mutta metsästyksen puuttuessa niistä ei kerry kannanarvioinnin edellyttämiä tietoja.

Valkohäntäkauriin kannat ovat olleet kasvussa 1990-luvulta lähtien. Suomessa oli talvella 2021–2022 noin 109 000 valkohäntäpeuraa (95 % luottamusväli 99 000–119 000) ja talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli 110 000–124 000). Kannan kasvun on huomattu hidastuneen. 

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Jukka Rintala (Luke),  Tuomas Kukko (Luke) 2017, Kaarina Kauhala (Luke) 2018 ja 2021. Päivitetty 2024 (Luke).

CC BY 4.0

Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja