Pikkumungo (intianpikkumangusti) – Herpestes javanicus

Alkuperä, istutukset, kannan kasvu ja levinneisyys Euroopassa

Pikkumungon alkuperäinen levinneisyysalue kattaa suuren osan Aasiaa Iranista Pohjois-Intian kautta Kiinaan ja Indonesiaan. Se elää vuoristoissa 2100 metrin saakka. Sitä esiintyy Afganistanissa, Bangladeshissa, Bhutanissa, Myanmarissa, Kambodžassa, Etelä-Kiinassa, Pohjois-Intiassa, Indonesiassa, Irakissa, Iranissa, Laosissa, Malesiassa, Nepalissa, Pakistanissa, Saudi Arabiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa.

Pikkumungoa istutettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa monille saarille, kuten Fižille, Komoreille, Mauritiukselle, Okinawalle ja Länsi-Intiaan, pääasiallisesti torjumaan rottia sokeriruokoviljelmillä. Eurooppaan istutettiin Intiasta pyydystettyjä pikkumungoja Adrianmeren saarille (Brač, Hvar, Korčula, Mljet, Pelješac) torjumaan sarvikyitä (Vipera ammodytes). Ensin vapautettiin 11 yksilöä (7 urosta ja 4 naarasta) Mljetin saarelle elokuussa 1910. Jo seuraavana vuonna saarella nähtiin naaras poikasineen ja kanta kasvoi sen jälkeen nopeasti. Vuoteen 1920 mennessä käärmeet olivat huvenneet saarelta vähiin. Syötyään käärmeet pikkumungon populaatiokin pieneni, minkä vuoksi niitä istutettiin lisää muille Adrianmeren saarille vuosina 1921-1927 (Hvarin saarelle vasta 1970) ja myöhemmin myös mantereelle entisen Jugoslavian alueelle. Bračin saarelta ne kuitenkin hävisivät pian. Kannat ovat vaihdelleet paljon ja kylmät talvet ovat lisänneet pikkumungojen kuolleisuutta. Nykylevinneisyydestä Euroopassa ei ole tarkkaa tietoa, mutta pikkumungoja on useilla Adrianmeren saarilla (ainakin Hvar, Korčula, Mljet) ja ainakin vielä 1990-luvulla niitä oli mantereella Bosnia-Herzegovinassa ja Kroatiassa.

Istutusten lisäksi pikkumungo on levinnyt tahattomasti laivojen mukana. Pikkumungo kykeni sopeutumaan hyvin uusille alueille monipuolisen ruokavalionsa takia ja koska monilta saarilta puuttuivat aiemmin petonisäkkäät. Se on tehokas lisääntyjä ja viihtyy myös ihmisen muokkaamassa ympäristössä, joten kanta kasvoi ja vakiintui monilla alueilla.

Leviämisreitit ja sopeutuminen Suomeen

Pikkumungon leviäminen Suomeen on epätodennäköistä. Omin voimin se ei nykytilanteessa voi tänne levitä, koska Euroopassa sitä tavataan ainoastaan Adrianmeren saarilla ja ilmeisesti paikoin myös mantereen puolella Balkanilla. Teoriassa se voisi tulla tänne laivojen mukana tai salakuljetettuna. Suomen talvet kuitenkin rajoittaisivat sen mahdollisuuksia selvitä täällä hengissä.