Puistonurmikka – Poa chaixii

Puistonurmikka on kookas, 60–90 cm mittaiseksi kasvava monivuotinen heinä. Sillä on leveät, litteät tyvitupet. Lehdetkin ovat 8–15 mm leveät. Kasvutavaltaan se on voimakkaasti mätästävä ja tuppaita muodostava. Siten se voi tiheässä kasvaessaan olla hyvinkin peittävä. Se kasvaa puistonurmikoilla ja niiden läheisissä metsissä, usein lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla.

Puistonurmikka on kotoisin Keski-Euroopasta, josta sitä on tuotu Pohjoismaihin, mm. Ruotsiin ja Suomeen 1800-luvulla nurmisiemeneksi.

Se on kulkeutunut myös Pohjois-Amerikan itäosiin, mm. Kanadaan, jossa sitä pidetään voimakkaasti leviävänä vieraslajina.

Puistonurmikka kasvaa Etelä-Suomessa harvakseltaan. Esiintyessään se on kuitenkin yleensä runsas.

Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.

Mätästävänä heinänä voi muodostaa yhtenäisiä ja aukottomia kasvustoja. Esimerkiksi Turun Ruissalossa leviää ilmeisesti kulkijoiden mukana polkuja myöten asettuen johonkin avoimeen kohtaan, jossa se voi laajeta aarienkin laajuisiksi tiheiksi kasvustoiksi syrjäyttäen kilpailussa vuokot, kielot ja muut lehdon ruohovartiset kasvit ja köyhdyttäen arvokkaan lehdon aluskasvillisuutta. Puistonurmikka on myös allergiakasvi.

Puistonurmikka on hankala torjuttava siinä vaiheessa, kun se on päässyt muodostamaan yhtenäisiä kasvustoja. Niittämällä voidaan estää siementuotto ja leviäminen uusille paikoille, mutta se ei todennäköisesti hävitä itse kasvustoa. Leviämistä kannattaa rajoittaa kaivamalla yksittäiset, pääkasvustojen ulkopuolelle levinneet tuppaat pois. Näin voidaan ainakin estää uusien, yhtenäisten kasvustojen syntyminen.

Mäkinen Y. & Laine U. 1961. Turun tulokaskasvisto. Turun ylioppilas VIII. Turun yliopiston kasvitieteenlaitoksen julkaisuja 31. 259 s.

http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/poa/poa/poacha.html