Komealupiini – Lupinus polyphyllus

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo).

Komealupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Komealupiini on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa.

Komealupiinin voittokulkua on mahdoton enää kokonaan pysäyttää, mutta sen leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Pitkään ajateltiin, että komealupiini pysyy tienpientareilla ja pihoissa eikä kykenisi leviämään luontoon. Merkkejä luontoon levittäytymisestä havaittiin kuitenkin jo vuosia sitten, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö laji leviäisi myös niityille ja lehtoihin. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Komealupiinin uhkaamia ensisijaisesti niityillä eläviä lajeja ovat mm. vaarantunut (VU) hirvenkello (Campanula cervicaria), erittäin uhanalainen (EN) horkkakatkero (Gentianella amarella) ja erittäin uhanalainen (EN) saunionoidanlukko (Botrychium matricariifolium).

Leviäminen tienvarsillakaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat harvinaistuneet. Huomattava osa niistä on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Komealupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään pientareilta. Se myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Komealupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Lisäksi komealupiinin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.

Se heikentää myös kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta vanhoissa kulttuuriympäristöissä. Viime aikoina se on alkanut levitä myös hiekkapohjaisille mäntykankaille. Komealupiinin on paikoin havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia ja aiheuttamalla taimikoiden tuhoutumista.

Komealupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi.

Komealupiini leviää tehokkaasti siemenistä, jotka säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Sen hävittäminen on hankalaa, sillä maaperän siemenvarastosta nousee uusia taimia useiden vuosien ajan. Komealupiinin hävittäminen vaatiikin pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyötä on jatkettava useiden vuosien ajan.

Kukintojen katkaiseminen tai niittäminen aina ennen siementen kypsymistä on hyvä keino estää uusien siemenien syntyminen ja niiden leviäminen. Säännöllinen, 2-4 kertaa kasvukauden aikana,  kasvin tyveltä tehty niitto heikentää väistämättä kasvin elinvoimaa ajan myötä. Niiton oikea ajoitus on tärkeää. Ensimmäinen niitto kannattaa tehdä alkukesästä parhaaseen kukinta-aikaan, ennen kuin siemenpalot ovat ehtineet muodostua. Jos kukinta on jo niin pitkälle, että siemenet muodostuneet ja kypsyneet (siemenpalot ruskeita ja siemenet ruskeita ja kovia), niittäminen ei kannata, sillä niitettäessä siemenet voivat levitä lähiympäristöön. Niittoa on jatkettava seuraavina vuosina. Komealupiinin niittojätteet rehevöittävät kasvupaikkaa, joten on tärkeää, että ne korjataan pois.

Jos komealupiineja on vähän, ne kannattaa kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta. Monivuotisella komealupiinilla on pystyjuurakko, eikä se onneksi leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Kaivamalla rikotaan maaperää ja siemenpankista itää uusia kasveja. Sen vuoksi kasveja ei saa kaivamalla heti hävitettyä.

Vieraslajikasveja torjutaan nykyään myös kuumavesikäsittelyllä. Menetelmässä käytetään kuumaa vettä ilman kemikaaleja. Sen teho perustuu siihen, että kuuma vesi tunkeutuu kasvin juuristoon ja vahingoittaa juuristoa tai tuhoaa sen kokonaan. Kuumavesikäsittelyyn ja siihen tarvittavien laitteiden vuokraukseen on kehittynyt myös yritystoimintaa, jotka tarjoavat näitä palveluja.

Kasvijätteen käsittely 

Niitetyt komealupiinit tai kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan. Peittämällä kasan huolellisesti kiinnitetyllä tukevalla muovilla tai pressulla voi vielä varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistä. Kaikki siemeniä sisältävät komealupiinin kukinnot ja muut kasvijätteet on hävitettävä huolellisesti esimerkiksi laittamalla ne kaksinkertaisessa jätesäkissä polttokelpoiseen sekajätteeseen. Ylöskaivetun komealupiinin juurakon voi kuivattamisen jälkeen kompostoida. Lisää vieraslajikasvijätteen käsittelystä: https://vieraslajit.fi/info/i-1217.

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Komealupiinin tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Komealupiinia ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää komealupiinin sekä sen siementen ja kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.