Oudanmustuvapaju – Salix myrsinifolia subsp. borealis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Useimmiten puu, voi olla myös iso pensas.
Koko
4–8 m korkea.
Varsi
Haarat ovat vihertävänharmaita, tukevia, karvaisia, kuoren alta lähes sileitä.Vuosikasvaimet ovat tiheään pitkäkarvaisia. Silmut (3 mm) ovat pitkäkarvaisia, silmusuomu on huppumainen.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti ja niiden korvakkeet ovat isoja, puikeita tai munuaismaisia, nystylaitaisia. Lehtilapa (6–7 cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, leveän- tai kapeansoikea, sahalaitainen, päältä karvainen, alta tiheään harmaakarvainen, joskus ruskeakarvainen. Lehdessä on 6–8 suoniparia, toisinaan niitä voi olla jopa 11. Lehdet mustuvat kuivattaessa.
Kukka
Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii lehtien puhjettua. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Norkkoperät ovat pitkiä ja isolehtisiä. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat kokonaan tummia. Palhojen tyvi on karvainen. Sikiäin on pitkäperäinen, vartalo on pitkä ja kumpikin luotti on kaksijakoinen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kalju kota (3–9 mm). Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- oudanmustuvapaju (suomi)
- sätervide (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Henry Väre
- MVL.343