Oudanmustuvapaju Salix myrsinifolia subsp. borealis

Kasvumuoto

Useimmiten puu, voi olla myös iso pensas.

Koko

4–8 m korkea.

Varsi

Haarat ovat vihertävänharmaita, tukevia, karvaisia, kuoren alta lähes sileitä.Vuosikasvaimet ovat tiheään pitkäkarvaisia. Silmut (3 mm) ovat pitkäkarvaisia, silmusuomu on huppumainen.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti ja niiden korvakkeet ovat isoja, puikeita tai munuaismaisia, nystylaitaisia. Lehtilapa (6–7 cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, leveän- tai kapeansoikea, sahalaitainen, päältä karvainen, alta tiheään harmaakarvainen, joskus ruskeakarvainen. Lehdessä on 6–8 suoniparia, toisinaan niitä voi olla jopa 11. Lehdet mustuvat kuivattaessa.

Kukka

Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii lehtien puhjettua. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Norkkoperät ovat pitkiä ja isolehtisiä. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat kokonaan tummia. Palhojen tyvi on karvainen. Sikiäin on pitkäperäinen, vartalo on pitkä ja kumpikin luotti on kaksijakoinen.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on kalju kota (3–9 mm). Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Tunturit: tunturikoivikot CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Salix myrsinifolia subsp. borealis
Auktorit
(Fr.) Hyl.
Yleiskieliset nimet
  • oudanmustuvapaju (suomi)
  • sätervide (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38552
Taksonominen taso
alalaji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • MVL.343