Mustuvapaju Salix myrsinifolia

Yleiskuvaus

Mustuvapaju kasvaa tavallisesti 2-8 (10) m korkeaksi pikkupuuksi.  Nuorten versojen kuori on vihertävät tai harmaanruskeat, myöhemmin harmaa ja uurteinen. Mustuvapajun lehdet ovat 4-8 cm pitkiäja muodoltaan soikeat tai vastapuikeat ja suippokärkiset. Lehtilapa on melko paksu, sahalaitainen ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja alapuolelta sinertävänvihreä. Mustuvapajulle on tyypillistä, että sen lehdet mustuvat kuivattaessa.

Mustuvapaju kukkii alkukesällä, touko-kesäkuussa, juuri ennen lehtien puhkeamista. Kaksikotisen pensaan emi- ja hedenorkot syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehitty kota, joka voi olla jopa sentin mittainen.

Suomessa on kolme mustuvapajun alalajia etelänmustuvapaju (subsp. myrsinifolia), oudanmustuvapaju (subsp. borealis) ja kuolanmustuvapaju (subsp. kolaënsis)

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Viikin arboretum - Suomi CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Salix myrsinifolia
Auktorit
Salisb.
Yleiskieliset nimet
  • mustuvapaju (suomi)
  • svartvide (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38551
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
DNA-viivakoodisekvenssit
Salix myrsinifolia
47 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit