Mustuvapaju Salix myrsinifolia

Yleiskuvaus

Mustuvapaju kasvaa tavallisesti 2-8 (10) m korkeaksi pikkupuuksi.  Nuorten versojen kuori on vihertävät tai harmaanruskeat, myöhemmin harmaa ja uurteinen. Mustuvapajun lehdet ovat 4-8 cm pitkiäja muodoltaan soikeat tai vastapuikeat ja suippokärkiset. Lehtilapa on melko paksu, sahalaitainen ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja alapuolelta sinertävänvihreä. Mustuvapajulle on tyypillistä, että sen lehdet mustuvat kuivattaessa.

Mustuvapaju kukkii alkukesällä, touko-kesäkuussa, juuri ennen lehtien puhkeamista. Kaksikotisen pensaan emi- ja hedenorkot syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehitty kota, joka voi olla jopa sentin mittainen.

Suomessa on kolme mustuvapajun alalajia etelänmustuvapaju (subsp. myrsinifolia), oudanmustuvapaju (subsp. borealis) ja kuolanmustuvapaju (subsp. kolaënsis)

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Rabelera-Rudbeckia CC BY 4.0

Kasvumuoto

Iso pensas tai pieni puu.

Koko

2–10 m korkea.

Varsi

Haarat ovat vihertäviä tai ruskeita, niukkakarvaisia tai kaljuhkoja, kuoren alta lähes sileitä.Vuosikasvaimet ovat karvaisia. Silmut (3 mm) ovat karvaisia, silmusuomu on huppumainen.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti ja niiden korvakkeet ovat isoja, puikeita tai munuaismaisia, nystylaitaisia. Lehtilapa (4–8 cm) on ehyt, sulkasuoninen, sahalaitainen, molemmin puolin harvakarvainen tai kalju, päältä syvänvihreä ja melko kiiltävä, alta vihreä tai kärkiosaa lukuun ottamatta hieman sinertävä. Lavan muoto vaihtelee soikeasta tai puikeasta pitkulaiseen ja toisinaan myös vastapuikeaan. Lehdessä on 6–8 suoniparia, toisinaan niitä voi olla jopa 11. Lehdet mustuvat kuivattaessa.

Kukka

Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii juuri ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Norkkoperät ovat lyhyitä ja pienilehtisiä. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat vaaleanruskeita ja niiden kärki on tumma. Palhojen tyvi on karvainen. Sikiäin on pitkäperäinen, vartalo on pitkä ja kumpikin luotti on kaksijakoinen.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on kalju kota (7–9 mm). Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Rabelera-Rudbeckia CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Salix myrsinifolia
Auktorit
Salisb.
Yleiskieliset nimet
  • mustuvapaju (suomi)
  • svartvide (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38551
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 NE – Arvioimatta jätetyt
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
DNA-viivakoodisekvenssit
Salix myrsinifolia
23 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit