Mustuvapaju – Salix myrsinifolia
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Mustuvapaju kasvaa tavallisesti 2-8 (10) m korkeaksi pikkupuuksi. Nuorten versojen kuori on vihertävät tai harmaanruskeat, myöhemmin harmaa ja uurteinen. Mustuvapajun lehdet ovat 4-8 cm pitkiäja muodoltaan soikeat tai vastapuikeat ja suippokärkiset. Lehtilapa on melko paksu, sahalaitainen ja väriltään yläpuolelta tummanvihreä ja alapuolelta sinertävänvihreä. Mustuvapajulle on tyypillistä, että sen lehdet mustuvat kuivattaessa.
Mustuvapaju kukkii alkukesällä, touko-kesäkuussa, juuri ennen lehtien puhkeamista. Kaksikotisen pensaan emi- ja hedenorkot syntyvät eri kasveihin. Kukinto on norkko. Pölyttyneestä emikukasta kehitty kota, joka voi olla jopa sentin mittainen.
Suomessa on kolme mustuvapajun alalajia etelänmustuvapaju (subsp. myrsinifolia), oudanmustuvapaju (subsp. borealis) ja kuolanmustuvapaju (subsp. kolaënsis)

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- mustuvapaju (suomi)
- svartvide (ruotsi)
- 2019
- 2010
- Pertti Uotila
- Henry Väre
- Putkilokasvit