Hömötiainen – Poecile montanus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Hömötiainen on levinneisyydeltään palearktinen laji. Euroopassa hömötiaista tavataan Ranskasta Mustanmeren länsiosiin ja aina pohjoisimpaan Fennoskandiaan. Levinneisyys jatkuu Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan, Japaniin ja Venäjän itäosiin. Suomessa hömötiaista tavataan koko maassa aina pohjoisimpien kuntien tunturikoivikoita myöten. Pesimäkannan koon on arvioitu vaihtelevan 0,6 – 1,0 miljoonan parin välillä (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Hömötiaisia havaitaan Haliaksella lähes vuoden ympäri. Laji on Hankoniemellä harvalukuinen talvehtija, eikä kevätmuutollakaan maalis-huhtikuussa havaita kuin yksittäisiä muuttajia. Hömötiainen ei kuulu Haliaksen alueen vakituiseen pesimälajistoon, mutta loppukesästä on toisinaan havaittu yksittäisiä lintuja. Syysmuutto alkaa syyskuun alussa, huipentuen syyskuun lopussa ja lokakuun alussa, jolloin parhaina päivinä hömötiaisiakin on nähty satojen lintujen päivämuuttoja. Näkyvä muutto hiipuu lokakuun puolivälin jälkeen, mutta hyvien vaellusten jäljiltä aseman alueelle jää usein paikallisia lintuja marras-joulukuuksi.
Hömötiainen on muuton vuorokausirytmiltään selvästi myöhäisempi kuin tali-, sini- ja kuusitiainen. Siinä missä mainitut ovat enemmän aamuvirkkuja, hömötiaisten liikehdintä Haliaksella huipentuu usein keskipäivään (Lehikoinen ym. 2011). Laji muistuttaa muuttokäyttäytymiseltään enemmän töyhtötiaista, niin myöhäisemmän vuorokausirytmin, kuin myös eri ikäluokkien samanaikaisella muuton ajoittumisella. Sen sijaan tali- ja sinitiaisen eri ikäluokilla syysmuuton ajoittumisessa on merkitsevä ero (Lehikoinen ym. 2015).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja