Aitosudenkorennot – Anisoptera

Pääosin kookkaita sudenkorentoja.

Tämän pinkan tietokortti käsittelee toukkavaiheita:

Toukka on suurikokoinen, jopa lähes 5 cm pitkä (Aeshna grandis). Toukan ruumiinrakenne on pitkänomainen tai lyhyt, roteva. Päässä on tuntosarvet, verkkosilmät ja ulosammuttava pyyntinaamari, joka on levossa taitettuna pään alapuolelle. Pyyntinaamarin päässä on liikuteltavat pihdit. Toukalla on kolme raajaparia. Ulkoiset kidukset puuttuvat: kidukset sijaitsevat toukan takaruumiin sisäpuolella (vrt. Zygoptera). Keskiruumiin selkäpuolella on kaksi paria siipien aihioita. Toukka voi olla sileä (esim. Aeshnidae) tai karvainen (esim. Orthetrum cancellatum, Libellula quadrimaculata).

Aitosudenkorentojen toukilla ei ole ulkoisia kiduksia. Hentosudenkorentojen (Zygoptera) toukilla on kolme lehtimäistä kidusta takaruumiinsa kärjessä.

Kaikki lajit viettävät toukkavaiheensa vedessä. Toukkavaihe voi kestää jopa useita vuosia. Parittelussa koiras tarttuu naaraasta kiinni takaruumiinsa kärjellä. Naaras vastaanottaa takaruumiinsa kärjellä sperman, jonka koiras on siirtänyt takaruumiinsa kärjestä sen tyvelle. Naaras ja koiras muodostavat niin sanotun tandemin. Parittelun jälkeen naaras munii veteen joko veden pinnalta käsin tai sukeltaa kokonaan veden alle. Munat lasketaan joko veden pinnalle tai rantaviivaan, tai asetellaan vesikasveihin. Munasta kuoriutuu ensin pieni esitoukka, protolarva, josta kehittyy varsinainen toukka.

Aitosudenkorentojen toukat ovat petoja. Ne saalistavat muita selkärangattomia, suuret toukat jopa sammakonpoikasia ja kaloja. Toukka vaipuu huonoissa olosuhteissa, kuten talvella lepotilaan eli diapaussiin. Suuret ukonkorentojen toukat sietävät jopa ajoittaista jäätymistä. Aikuistumisen lähestyessä toukka hakeutuu pois vedestä ja kiipeää esimerkiksi kasville tai puunrungolle. Toukkanahka repeää selän keskilinjasta, ja aikuinen sudenkorento työntyy ulos toukkanahasta. Sudenkorentojen muodonvaihdos on siten vaillinainen, koska kotelovaihe puuttuu elinkierrosta.

Aitosudenkorentojen toukkia esiintyy järvissä, lammissa, virtavesissä, jokien suvannoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Osa lajeista, esim. Aeshna grandis, on yleisiä ja monenlaisissa elinympäristöissä viihtyviä. Toiset ovat vaativia elinympäristönsä suhteen, esim. Aeshna viridis, joka esiintyy vain harvinaisen sahalehden (Stratiotes aloides) yhteydessä.

Suomessa viisi heimoa: Aeshnidae, Gomphidae, Cordulegastridae, Corduliidae ja Libellulidae.