Huppukirjatäi Badonnelia titei

Yleiskuvaus

Huppukirjatäi (Badonnelia titei) esiintyy Suomessa vain sisätiloissa.

Huppukirjatäi on 1,1-1,3 mm pitkä. Lajin pää on sydämen muotoinen (vrt. tomutäit) ja takaruumis ovat pyöreä ja paksuhko (ei litteä). Väritys on vaalean läpikuultava, mutta pää ja varsinkin sen etuosa ja takaruumiin viimeinen jaoke ovat tummempia. Silmät ovat pienet. Lajilla ei ole pistesilmiä. Naarailla on noin 0,9 mm pitkät huppumaiset siivet, jotka peittävät takaruumiin. Koiraat ovat siivettömiä. Tuntosarvet ja taaimmainen jalkapari ovat pitkät. Reidet ovat ohuet (vrt. kirjatäit).

Huppukirjatäi on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Laji suosii kosteita tiloja muiden kirjatäiden tavoin ja sitä voi löytää kirjoista ja paperiarkistoista, joissa se syö papereissa kasvavien homesienten itiöitä. Laji on eurooppalainen ja luonnonvaraisena sitä tavataan luolista.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Heidi Viljanen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Badonnelia titei
Auktorit
Pearman, 1953
Yleiskieliset nimet
  • huppukirjatäi (suomi)
  • skölddammlus (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.289767
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
Asiantuntija
  • Heidi Viljanen
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Jäytiäiset