Rumpupölytäi – Trogium pulsatorium
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Rumpupölytäi (Trogium pulsatorium) esiintyy Suomessa vain sisätiloissa. Laji on saanut suomenkielisen nimensä sen tavasta rummuttaa takaruummiillaan ihmisen korvin kuultavasti.
Rumpupölytäi on 1,5-2,0 mm pitkä. Lajin pää ja takaruumis ovat litteät ja kapeat, kuten suvun Lepinotus-pölytäillä. Väritys on vaalea tai keltainen kirjailtuna oranssinpunaisilla pistemäisillä tai kulmikkailla kuvioinneilla, jotka ovat venyneet kohti kylkiä. Pään keskellä ja silmien ja tuntosarvien välissä on usein selkeät pitkittäiset viirut. Vanhemmat yksilöt saattavat näyttää kokonaan vaaleilta tai keltaisilta. Silmät ovat suuret. Molemmilla sukupuolilla on alkeelliset 0,25 mm pitkät suonettomat etusiivet. Takasiivet puuttuvat. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset.
Rumpupölytäi on luultavasti kohtalaisen yleinen sisätiloissa Etelä-Suomessa, erityisesti ulkorakennuksissa. Muualla Euroopassa, myös Ruotsissa, laji esiintyy myös luonnonvaraisena, mutta se suosii sisätiloja myös siellä.
Rumpupölytäistä ei ole mitään haittaa sisätiloissa, mutta sen esiintyminen runsaana saattaa indikoida kohonnutta kosteuspitoisuutta ja siten sienirihmastoja (homeita) esimerkiksi kankaisissa huonekaluissa tai kirjoissa. Siihen saattaa törmätä runsaanakin esimerkiksi ulkorakennuksissa säilytetyissä puutarhakalusteissa.
Kuvaustekstin laatijat:
Heidi Viljanen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- rumpupölytäi (suomi)
- väggsmed (ruotsi)
- Ihmisen vaikutuksesta
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Heidi Viljanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Jäytiäiset