Pesäpölytäi – Lepinotus inquilinus
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Pesäpölytäi (Lepinotus inquilinus) esiintyy Suomessa vain sisätiloissa.
Pesäpölytäi on 1,2-1,9 mm pitkä. Suvulle ominaisesti pesäpölytäin pää ja takaruumis ovat litteät ja kapeat. Väritys vaihtelee ruskeasta tummanharmaaseen. Naamassa suun alueella lajilla on hienoa verkkokuviointia. Silmät ovat suuret. Molemmilla sukupuolilla on alkeelliset 0,3-0,35 mm pitkät karvaiset suonettomat etusiivet. Takasiivet puuttuvat. Tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset.
Suomesta laji on ilmeisesti tavattu vain kerran. Keski- ja Etelä-Euroopassa laji esiintyy luonnonvaraisena pistiäisten- ja lintujen pesissä, josta se on saanut suomenkielisen nimensäkin.
Pesäpölytäistä ei ole mitään haittaa sisätiloissa, mutta sen esiintyminen runsaana saattaa indikoida kohonnutta kosteuspitoisuutta ja siten sienirihmastoja (homeita), joita laji käyttää ravintonaan, esimerkiksi kankaisissa huonekaluissa tai kirjoissa.
Kuvaustekstin laatijat:
Heidi Viljanen, museomestari, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- pesäpölytäi (suomi)
- bostövlus (ruotsi)
- 2019
- 2010
- Heidi Viljanen
- MVL.232
- Jäytiäiset