Vaaleaorakas Hydnum repandum

Yleiskuvaus

Itiöemä kermanvaalea, melko roteva ja usein epäsäännöllisen muotoinen.

Lakki 5–15 cm leveä, muodoltaan kupera tai laakeahko, usein hyvin epäsäännöllisen muotoinen. Lakin pinta on kuiva ja sen reuna aaltoinen. Lakin väri vaihtelee kermanvalkoisesta vaalean kellanruskeaan. Alapinta on orakkaille tyypilliseen tapaan piikikäs. Piikit ovat valkoisia ja johteisia ja murtuvat helposti kosketuksesta. Jalka 3–6 cm pitkä, muodoltaan tukeva ja tyveä kohti kapeneva. Jalka on saman värinen lakin kanssa. Malto on valkoista ja helposti lohkeavaa. Haju on heikko, mutta miellyttävä. Maku on mieto, vanhemmiten hiukan karvas.

Vaaleaorakas kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä. Se viihtyy varsinkin sammaleisissa kuusikoissa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Satoaika on elokuusta lokakuuhun.

Näköislajit Rusko-orakkaat (Hydnum rufescens coll.), jotka voi erottaa vaaleaorakkaista niiden oranssin ruskeamman värin ja pienemmän koon perusteella.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: Luomuksen 100 lajia -haaste: sienet - Haarakkaat, orakkaat ja vahverot
Kuvaustekstin laatijat:

Monica Alt (5.6.2024)

CC BY 4.0
Kirjaudu sisään nähdäksesi lajisivut

Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.

Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Hydnum repandum
Auktorit
L.:Fr.
Yleiskieliset nimet
  • vaaleaorakas (suomi)
  • blek taggsvamp (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.205985
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
  • 2000
Asiantuntijat
  • Otto Miettinen
  • Tuula Niskanen
  • Tea von Bonsdorff
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Svampar och lavar
  • Storsvampar
  • Aphyllophoroid fungi
  • Hydnoid fungi