Typäskääpä – Albatrellus confluens
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Typäskääpä on kookas, epäsäännöllisen muotoinen, vaalean kellanruskea, maassa kasvava jalallinen kääpä. Tiheä pillistö ruskettuu vioittuneista kohdista.
Lakin yläpinta sileä, kuiva, yleensä selvästi kellertävä tai oranssiin vivahtava, kuivattaessa itiöemä muuttuu voimakkaan oranssiksi. Pillistö valkea, ruhjekohdista kellertyvä, pillit hyvin pienet. Jalka tanakka, melko lyhyt ja valkea, useiden itiöemien jalat tyvestä yhteenkasvaneet (jolloin lakit “typpäinä”). Malto valkoista, ei kuumennettaessakaan kellertyvää, maku nuorena mieto, mutta myöhemmin kitkerä, tuoksu mieto.
Itiöemä
LAKKI on keskikokoinen ja paksumaltoinen, laakeahko, yleensä epäsäännöllisen muotoinen ja mutkareunainen. Lakin väritys on vaalean kellanruskea ja siinä on punertavaa sävyä. Kuivattaessa itiöemä muuttuu voimakkaan oranssihtavaksi. Lakin pinta on sileä vailla suomulohkeilua. PILLIT ovat valkoiset ja johteiset. Ne ovat pieniä ja tiheässä. Pillistö ruskettuu vioittuneista kohdista. Pillikerros on kiinteänä osana lakkia eikä se ole irrotettavissa kuten tattien pillikerros. JALKA on paksu, lyhyt, muhkurainen ja lakin värinen. MALTO on hauraan valkoista. HAJU on imelän hedelmäinen. MAKU on nuorissa itiöemissä mieto, mutta muuttuu pian kitkeräksi.
Itiöt
Itiöt ovat 3,9–5,1 x 2,9–3,5 um, amyloideja.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- typäskääpä (suomi)
- brödticka (ruotsi)
- Vakiintunut
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Tea von Bonsdorff
- Sienet ja jäkälät
- Storsvampar
- Aphyllophoroid fungi