Sembran-herukanrosoruoste (valkomännyn tervaroso) Cronartium ribicola

Yleiskuvaus

Tunnetaan myös nimellä valkomännyn tervasroso.

Viisineulasmäntyihin kuuluvaa strobusmäntyä alettiin viljellä Euroopassa pian Amerikan valloituksen jälkeen. Euroopassa niitä vaivasi jo 1800-luvulla ruostetauti, jonka merkitys ymmärrettiin vasta, kun tauti oli levinnyt Euroopasta Pohjois-Amerikkaan taimikaupan mukana ja tauti alkoi tuhota amerikkalaisia viisineulasmäntyjä. Taudin väli-isäntinä ovat herukat, etenkin mustaherukka. Taudin kulku ja kuva vastaavat tervasroson taudinkuvaa, mutta vaivaa siis viisineulasmäntyjä. Suomessa viisineulasmäntyjä, kuten sembraa ja makedonianmäntyä, käytetään pääasiassa koristepuina.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Antti Pouttu (Luke) 2015, linkit päivitetty 2020

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Cronartium ribicola
Auktorit
J. C. Fisch.
Yleiskieliset nimet
  • sembran-herukanrosoruoste (suomi)
  • filtrost (ruotsi)
  • Blister rust of white pine (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.200732
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Oletettavasti Suomessa
Esiintymisen tyyppi
  • Ihmisen vaikutuksesta
Tämä laji on vieraslaji
VakiintuneisuusSatunnainen
Hallinnolliset lajitiedot
  • Muu kasvintuhooja
  • Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Salo
  • Vanamo Salo
DNA-viivakoodisekvenssit
Cronartium ribicola
48 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Sienet ja jäkälät
  • MVL.564
  • Ruostesienet