Uurrekorvakärsäkäs – Otiorhynchus sulcatus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
- Rassi, P., Karjalainen, S., Clayhills, T., Helve, E., Hyvärinen, E., Laurinharju, E., Malmberg, S., Mannerkoski, . I., Martikainen, P., Mattila, J. A., Muona, J. E., Pentinsaari, M., Rutanen, I., Salokannel, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H. 2015: Provincial list of Finnish Coleoptera 2015. Sahlbergia vol. 21, Supplement 1.
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Uurrekorvakärsäkäs on eurooppalainen laji ja yksi pahimmista ruusun ja mansikan tuholaisista. Kasvihuoneissa lajilla on merkitystä myös syklaamin, begonian, esikon, suppilokukan, orkideoiden ja alppiruusun tuholaisena. Avomaalla ne voivat mansikan lisäksi vahingoittaa myös muita marjakasveja kuten vadelmaa ja pensasmustikkaa. Suomessa laji löydettiin vuonna 1957 eräässä talvipuutarhassa Espoossa. Sen jälkeen uurrekorvakärsäkästä on esiintynyt etenkin kasvihuoneruusulla mutta myös yksittäisillä mansikkaviljelmillä avomaalla 1990-luvun loppupuolelta lähtien mm. Mäntyharjulla, ja on paikoin aiheuttanut pahaa tuhoa. Muovikatteessa viljellyt mansikat tarjoavat uurrekorvakärsäkkäälle otolliset olosuhteet selvitä Suomessa myös talven yli. Useimmiten ne siirtyvät uusille alueille kasvien tai niiden juuria ympäröivän maan mukana.
Kuvaustekstin laatijat:
Isa Lindqvist, Tuomo Tuovinen (Luke) 2015
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja