Elintavoiltaan erittäin monimuotoinen ryhmä.

Ravintona toukilla elävä ja kuollut kasviaines, sienet ja sienirihmastot, selkärankaisten raadot ja kaikenlainen muu orgaaninen aines, kuten turkikset ja lanta; joskus toiset hyönteiset ja hämähäkkieläimet tai maanilviäiset. Sekä toukat että aikuiset voivat olla esim. muurahaisten tai mesipistiäisten pesävieraita syöden näiden toukkia, koteloita ja ravintovarastoja. Aikuisilla ravintona toiset hyönteiset, hämähäkkieläimet ja muut selkärangattomat, maanilviäiset, mesi ja siitepöly, kasvinesteet ja elävä sekä kuollut kasviaines.

Kovakuoriaiset voivat esittää saaliin uhatessa kuollutta, hypätä karkuun voimakkailla takajaloillaan (jotkin lehtikuoriaiset, Chrysomelidae) tai sinkauttaa itsensä keskiruumiin tappimekanismin avulla ilmaan ja saalistajan ulottumattomiin (sepät, Elateridae).

Värityksensä puolesta monipuolisia: aposematismia (varoitusväritys) esiintyy joillakin ryhmillä (esim. leppäpirkot, Coccinellidae tai sylkikuoriaiset, Cantharidae), väripolymorfismi (värityksen vaihtelu lajin sisällä) on mahdollista joidenkin lajien aikuisilla (esim. leppäpirkot, Coccinellidae tai kultakuoriainen, Cetonia aurata), ja myös Batesin mimikryä (esim. kimalaiskuoriainen, Trichius fasciatus) esiintyy.

Kovakuoriaiset lentävät yleensä suhteellisen kömpelösti, mutta osa on taitavia ja erittäin nopeita juoksemaan, hyppimään tai uimaan.

Jotkin kykenevät hautaamaan ravintoresurssejaan, raatoja tai lantaa, maahan muiden ravinnonkäyttäjien ulottumattomiin (turkkilot, Nicrophorus ja sittiäiset, Geotrupes).

Kovakuoriaiset (kuoriaiset) – Coleoptera