Variksella on laaja levinneisyysalue, se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa, levinneisyyden jatkuessa Lähi-idän ja Keski-Aasian kautta Venäjän itäosiin, Mongoliaan ja Kiinaan. Euroopassa tavataan kahta variksen alalajia, läntinen Corvus corone corone pesii Lounais-Euroopassa, Brittien saarilla, Tanskassa ja paikoin Keski-Euroopassa. Itäinen alalaji C. c. cornix pesii muualla Euroopassa, Lähi-idässä ja Venäjän länsiosissa (BirdLife International 2021).

Variksen levinneisyysalue Suomessa kattaa käytännössä koko maan, se puuttuu lähinnä pohjoisimman Suomen erämaa-alueilta. Se on sopeutuva laji ja pesii monenlaisissa ympäristöissä, kaupungeista ja taajamista maatalousympäristöihin, saaristoon, erilaisiin metsiin ja vesistöjen reunaympäristöihin. Pesimäkanta on arvioitu 150 000 – 200 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Varista tavataan Haliaksella vuoden ympäri, se on säännöllinen läpimuuttaja, talvehtija ja pesimälaji. Varis on osittaismuuttaja, osa kannasta pysyttelee lähellä pesimäseutujaan, osa muuttaa etelämmäs. Rengastustietojen perusteella varikset poistuvat Suomesta lounaaseen, rengaslöydöt painottuvat Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan, mutta löytöjä on myös Saksasta, Ranskasta, Puolasta ja Baltian maista (Valkama ym. 2014).

Varisten kevätmuutto alkaa helmi-maaliskuun vaihteessa ja kestää huhtikuun loppuun. Syysmuutto on usein näyttävämpää, sitä havaitaan syyskuun lopulta marraskuun puoliväliin, huippupäivinä lokakuun puolivälissä Haliakselta on nähty jopa parin tuhannen variksen päivämuuttoja. Kuten monilla muillakin osittaismuuttajilla, variksilla nuoret yksilöt lähtevät todennäköisemmin muutolle kuin vanhat linnut (Lehikoinen ym. 2015).

Variksen läntinen alalaji on Suomessa valtakunnallinen harvinaisuus, siitä on yhdeksän havaintoa asemalta vuoden 2022 loppuun mennessä (BirdLife Suomi 2024).

Kråka – Corvus corone

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov