Kirput (Siphonaptera) ovat pieniä, hyvin pieniä tai erittäin pieniä, ruumiiltaan sivuttaissuuntaisesti voimakkaasti litistyneitä, kovia ja usein kiiltäviä hyönteisiä, jotka ovat selkärankaisten ulkoloisia. Kirppujen ruumiissa, erityisesti selkäpuolella, on taaksepäin suuntautuneita piikkejä ja sukasia ja ruumiin sivuilla pieniä kovettuneita kilpiä, skleriittejä. Väritykseltään kirput ovat yleensä tummia, ruskeita tai mustia.

Kirppujen pää ei ole keskiruumiista selvästi erillinen. Päässä on yleensä hyvin lyhyet tuntosarvet, jotka ovat kolmijaokkeiset, tukevat ja osittain uurteisiin kätkeytyneet. Verkkosilmiä ei ole; niiden tilalla olevat pistesilmät ovat usein surkastuneet, litteät ja yksinkertaiset tai ne puuttuvat kokonaan. Suuosat ovat lyhyet ja pistävät sekä imevät. Monilla lajeilla on jäykkien piikkien kampamainen rivistö poskessa, ns. poskikampa. Kirppujen keskiruumiin. 1. jaokkeen etuselässä (pronotum) on usein kampamainen rivi jäykkiä piikkejä, ns. pronotaalikampa. Kirpuilla ei ole siipiä. Niiden jalkojen lonkat ovat voimakkaasti kehittyneet ja nilkat ovat pitkät. Takaraajat ovat erityisen pitkät ja voimakkaat hyppyjalat. Jalkojen päissä on kynnet, joiden avulla kirput voivat tarrautua isäntiinsä. Takaruumiin kärjessä, viimeisen jaokkeen selkäpuolella on silmiinpistävä aistikarva-alue (sensillum/sensillium). Se on tasainen tai pyöristynyt ja siinä on vaihteleva määrä aistikarvoja, jotka nousevat pienten kumpujen päältä. Sensillumin tarkkaa funktiota ei tiedetä.

Maailmalla ruumiin pituus 1-8 mm.

Suomen suurin laji on ruumiiltaan 6 mm pitkä, kontiaisilla loisiva Hystrichopsylla talpae.

Toukat ovat matomaisia, jalattomia ja silmättömiä, ja niillä on purevat suuosat.

Loppor – Siphonaptera