Verkkosiipiset (Neuroptera) ovat vaihtelevankokoisia, ruumiiltaan pitkänomaisia, kapeita ja usein pehmeitä hyönteisiä.

Verkkosiipisten kolmiomaisessa päässä tuntosarvet ovat yleensä rihmamaisen pitkät, sahamaiset, helminauhamaiset tai lyhyen nuijamaiset; verkkosilmät ovat isot, ulkonevat, voimakkaan kuperat ja ne sijaitsevat pään sivuilla; pistesilmien määrä vaihtelee ja ne voivat myös puuttua. Suuosat ovat purevat. Verkkosiipisten keskiruumiin 2. ja 3. jaoke ovat yleensä samanakokoisia. Siipiä on tavallisesti kaksi paria: siivet ovat samankokoiset ja -muotoiset, läpinäkyvät, kalvomaiset ja suomuttomat. Siipisuonitus on runsas, monimutkainen ja verkkomainen: ominaista on, että siipisuonet haarautuvat haarukkamaisesti siiven reunassa. Levossa siivet ovat kattolaskuisesti takaruumiin päällä. Ulkomaisilla lajeilla jalat voivat olla muuntautuneita saalistusta varten. Perälisäkkeitä ei ole.

Suomalaiset lajit 5-85 mm ruumiinpituudeltaan. Maailmalla 2-90 mm.

Suomen suurin verkkosiipislaji on aitomuurahaiskorento, Myrmeleon formicarius, jonka ruumis on 65-85 mm pitkä.

Verkkosiipisiin kuuluvat Suomessa muun muassa harsokorennot (Chrysopidae), muurahaiskorennot (Myrmeleontidae) ja vahakorennot (Coniopterygidae). Ulkomaiset verkkosiipiset voivat muistuttaa ulkonäöltään sudenkorentoja ja olla siipiväritykseltään näyttäviä, kuten perhoset.

Toukat campodeiformeja. Erikoistuneita petoja, joilla usein pidentyneet ja pihtimäiset leuat.

Nätvingar – Neuroptera

Ingen typprov

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov