Harmosuomuyökkönen – Abrostola asclepiadis

Siipiväli 30-37 mm. Muistuttaa lajia A. triplasia, mutta tyvi- ja ulkosarakkeet usein roosakehnäiset; keskisarake yleensä kapeampi. Ulompi poikkiviiru takaosastaan kaareva, ei käänny takareunassa sisäänpäin. Aaltoviiru häipyvä, sen kohdalla siiven kärjessä heikkoja, mustia pitkittäisjuovia, jotka voivat puuttua. Suonet näkyvät ulkoreunan lähellä mustina.

Koiraan clavus ilman huomattavia nystyröitä, kitinisoitunut, kärjessä pieni laajentuma kohti hakasta. Aedeaguksessa yksi lyhyt, sormimainen kornuutti.

Käärmeenpistonyrttiä kasvavilla kallioalueilla ja kedoilla kesä-heinäkuussa. Tulee hyvin valolle.

Toukka sinertävänvalkoinen, hienosti mustapilkkuinen; selkäpuolen nystyrät suuret; kylkijuova leveä, kellertävä. Pää kellanruskea, mustapilkkuinen.

Elää heinä-elokuussa käärmeenpistonyrtillä (Vincetoxicum hirundinaria), piilottelee päivisin. Koteloituu ohueen valkeaan kudokseen. Kotelo talvehtii.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Lepidoptera Dissection Group. Genitaalit

Svenska fjärilar

Klöcker, A. 1913. Sommerfugle. III. Natsommerfugle. II. Del. Danmarks Fauna 13. 201 s.

Mikkola, K. & Jalas, I. 1979. Yökköset 2. Suomen perhoset . Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-04297-1. 304 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111:1-221.

Stojanovic, D. & Vajgand, D. 2007. The genus Abrostola Ochsenheimer, 1816 (Lepidoptera, Noctuidae, Plusiinae) in Serbia and Montenegro. Acta entomologica serbica 12(1):17-30.

Warren, W. 1909-1913. Noctuidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 3. Volume: The Noctuid Moths. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. 511 s.