Etelänkärsäyökkönen – Herminia tarsicrinalis

Siipiväli 25–34 mm. Koiraan tuntosarvet ripsiset, ilman paksunnosta. Isotupsuisissa eturaajoissa ei nilkkajaokkeita.

Etusiivet vaaleahkon ruskeanharmaat. Poikkiviirut ruskeat; sisempi taittuu etureunan lähellä sisäänpäin; ulompi taittuu suonen M1 kohdalla viistosti sisäänpäin kohti etureunaa, tekee loivan mutkan sisäänpäin keskikohdan takana. Aaltoviiru päättyy etureunaan; keskivarjo enemmän tai vähemmän selvä. Takasiivet harmahtavat; takareunasta lähtee tumma, heikkenevä vaaleareunuksinen juova; ripsien tyvijuova alapinnalla yhtenäinen.

Toukka vihertävänruskea, tiheään keltasirotteinen; joka jaokkeen selkäpuolella mustahko kolmio, jonka kärki sijaitsee jaokkeiden välissä, molemmilta puolilta S:n muotoisesti mutkittelevan viirun rajaama. Kolmiot ovat suurimmillaan ja vahvimmillaan vartalon keskellä, pienenevät taaksepäin ja muuttuvat epäselvemmiksi eteenpäin. Sivuilla mustahkot vinojuovat, jotka kulkevat hengitysaukon edestä sen yläpuolelle. Nystyrät mustat, selvät. Pää pyöreä, musta, keltatäpläinen.

Kotelo 10 mm, okranruskea. Pistekuopat puuttuvat metanotumista, jaokkeissa A1–A9 ne ovat olemassa. Kremaster tylpän keilamainen. Sukaset L1 ja D1 lähtevät 1/3 verran kremasterin tyvestä; kaikki sukaset lähtevät nystystä, ovat lähes yhtä pitkiä, L2 on kuitenkin selvästi paksumpi kuin muut.