Soiden ojittaminen

Valtaosa maamme soista on ojitettu ja kuivattu joko metsämaaksi, pelloiksi tai turvetuotantoalueiksi. Suokeltaperhonen on yksi lukuisista tästä kärsineistä soiden kasvi- ja eläinlajeista. Pelloksi tai turvetuotantoalueeksi raivaaminen tuhoaa suon lajiyhteisön kokonaisuudessaan. Ojittaminen metsätalousmaaksi ei vaikuta suon lajistoon yhtä välittömästi, mutta kehittyvän puuston kasvaessa suolajit hiljalleen katoavat ja korvautuvat kangasmetsien lajistolla.

Suojelu auttaa

Suokeltaperhonen on harvoja edelleen elinvoimaiseksi katsottuja suoperhosiamme. Sekin on silti hyötynyt merkittävässä määrin soidensuojelusta. Valtaosa suojelluista soistamme sijaitsee Lapissa, missä suokeltaperhonen on edelleen melko yleinen. Lapissa se viihtyy myös vähäpuustoisilla tunturikankailla. Etelä-Suomessa suokeltaperhosta esiintyy enää paikoittaisesti, lähinnä harvoilla suojelluilla suoalueilla ja niiden lähimaastoissa.

Erikoistunut laji

Suokeltaperhonen on erikoistunut elämään vähäpuustoisilla soiden rämereunoilla, joilla esiintyy sen toukkien ainoaa ravintokasvia juolukkaa. Juolukkaa esiintyy kyllä yleisesti myös ojikkometsissä ja karukkokankailla, mutta perhonen ei suostu elämään näissä puustoisissa ympäristöissä.

Tiesitkö tämän?

Suokeltaperhonen on maamme aidoista suoperhosista ainoa, jolla esiintyy hyvinä perhoskesinä vaelluskäyttäytymistä. Tuolloin suokeltaperhosia voi tulla vastaan hyvinkin kaukana niiden lisääntymisympäristöistä – laajoilla metsäseuduilla, pelloilla tai pihapiireissä.Viimeksi tällaista tapahtui vuonna 2002, mikä näkyy selvänä piikkinä allaolevassa kannankehityskäyrässä. Normaalivuosina suokeltaperhosta ei juurikaan tavata päiväperhosseurannan havaintopaikoilla, jotka sijaitsevat etupäässä maatalousalueilla.

Suokeltaperhosen ajoittainen vaelluskäyttäytyminen ei sinänsä ole yllättävää, koska muualla Euroopassa esiintyy useita saman Colias-suvun lajeja, joilla kaukovaellukset ovat varsin yleisiä. Näistä vaalea- ja etelänkeltaperhosia saapuu ajoittain meillekin, yleensä kuitenkin vain muutamia yksilöitä kesässä.

Svavelgul höfjäril – Colias palaeno

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov