Vaahterakiiltokääriäinen – Cydia inquinatana

Siipiväli 11–14 mm. Pää ja keskiruumis mustanruskeat, takaruumis mustanharmaa.

Etusiivet mustanruskeat, etureunassa keskikohdan sisäpuolella pari sinertävänharmaata täplää ja keskikohdan ulkopuolella 4 paria valkeita hakastäpliä; kaikki nämä täplät jatkuvat sinertävänharmaina varjoina siipeen. Tyvisarake teräväkulmaisesti ulospäin taittunut. Keskellä takareunaa kellertävänvalkea dorsaalilaikku, joka on hyvin heikosti hienon, tumman juovan jakama, lähes soikea, edestä suippeneva; sen tyvi taipuneempi kuin kärki; ulottuu hiukan siipitaitteen yli, mutta ei siiven keskilinjaan. Siipipeili hiukan pohjaa vaaleampi, sinertävänharmaa, siinä mustia pitkittäisjuovia ja se on heikosti metallinkiiltoisten juovien reunustama. Ripset tummanharmaat, niissä musta jakoviiru. Takasiivet mustahkonruskeat, tyvestä hiukan vaaleammat; koiraan suomuharja pikimusta; ripset harmaat, tyvestä vaaleammat, niissä mustanruskea jakoviiru.

Toukka kellertävänvalkea, selkäpuolelta hiukan ruskehtava; pää okrankeltainen; niskakilpi kalpeankeltainen, sen sivuilla hienot, ruskeat juovat.

Kotelo n. 8 mm, ruskea, heikosti kiiltävä, pintarakenne hieno. Otsa sivulta katsottuna verrattain terävän pyöristynyt, ilman uloketta, sen selkäpuolella melko ohuet ja pitkät sivureunukset. Imukärsän liuskat rajakkain korkeintaan 2 kertaa pitemmältä matkalta kuin etureidet. Jaokkeissa A4–A5 tyvirivi yksirivinen, siinä 4–5 piikkiä, kaudaalirivissä 12–16 piikkiä D-sukasten välissä, siinä lukuisia piikkejä. A9:n piikkirivi 1-rivinen. A10:ssä 7–10 piikkiä. Perianaalisukasia 2 paria ja peräsukasia 2 paria. Peräpää terävän pyöristynyt.

Koiraan tegumenissa kärkiuloke. Sivulämssän cuculluksen alakulmasta lähtevä kitinisoitunut harjanne ulottuu lämssän yläreunaan; lämssän tyviosan piikit ryhmittyneet vain sacculuksen alueelle, eivätkä ulotu kitinisoituneeseen harjanteeseen. Aedeagus vahvasti taipunut, sen paksuuntuneessa keskiosassa tiheään karkeita, tummia piikkejä; kärkiosa ohut ja sileä.

Naaraan 7. sterniitti vahvasti kitinisoitunut, sen takareuna ja koko keskilovi sileät, läpikuultavat. Lamella postvaginalis kapea, litteä.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka syys–huhtikuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Lentää iltapäivällä auringonpaisteessa yksittäisten vaahteroiden ympärillä; tulee yöllä silloin tällöin valolle.

Toukka elää vaahteralla (Acer platanoides), hedelmissä. Toukka on helppo löytää syksyllä maahan pudonneista hedelmistä, joiden kyljessä on selvä reikä ja josta työntyy ulos purua. Suosii lämpimillä kallionreunoilla kasvavia puita. Talvehtii kopassa kaarnanraossa tai karikkeessa, jonne keväällä koteloituu.

Vaahteraa kasvavilla paikoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Kennel, J. 1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.

Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.