Tummatupsukoi – Mompha subbistrigella

Siipiväli 7–12 mm. Pää harmaa, otsa valkeahko. Huulirihmat valkeahkot, kärkijaokkeen tyven lähellä leveä, harmaanruskea rengas ja sen kärki leveälti tumman harmaanruskea. Tuntosarvet harmaanruskea. Keskiruumis tumman ruskehtavanharmaa. Etu- ja keskijalat tumman harmaanruskeat; nilkat samaa väriä, jaokkeiden päät valkeahkot; takasääret valkeahkot, niiden ulkosivulla 2 tumman harmaanruskeaa täplää; nilkat päältä tumman harmaanruskeat, jaokkeiden päät valkeahkot, alta paljon vaaleammat. Takaruumis tummanharmaa, perätupsu valkeahkonokra.

Etusiivet tumman ruskehtavanharmaat; takareunassa keskikohdan sisäpuolella kolmiomainen, valkeahko laikku, jonka kärki ulottuu etureunaan. Keskikohdan ulkopuolella valkeat kostaali- ja tornaalilaikku, jotka muodostavat katkonaisen, viiston ulomman poikkiviirun. Ripset tummanharmaat. Takasiivet tumman harmaanruskeat; ripset harmaat.

Toukka punertavankeltainen tai punainen, jaokkeiden välit vaaleammat, varsinkin etupäässä, jossa vallitseva väri on vaaleankeltainen. Pää vaalean kellanruskea.

Kotelo 4,9–5,1 mm, tumman punaruskea. Imukärsä suunnilleen labiumin pituinen. Jaokkeiden A1 ja A8 selkäpuolella kaarimaiset rakenteet. Kremaster selvästi pitempi kuin anaalisauma, verrattain leveä, ilman sukasia ja piikkejä.

Muistuttaa talvitupsukoita (M. sturnipennella), mutta on keskimäärin pienempi; keskellä etusiipiä ei ruosteenvärisiä juovia; siiven ulkosarakkeen etureunassa ei selviä valkeita juovia.

Koiraan sivulämssän cucullus on tyvestä leveä ja kapenee kärkeen päin; sacculus poikkipäinen, sen kärjessä 3–4 lyhyttä, paksua hammasta. Aedeaguksessa yksi suuri, päästään kirveenterämäinen kornuutti; toinen kornuutti on pitkä ja kolmas lyhyt ja hiukan taipunut.

Naaraan lamella antevaginalis koostuu kahdesta kiilamaisesta skleriitistä ja pienestä, kitinisoituneesta levystä niiden välissä. Ductus bursae lähes corpus bursaen levyinen, sen etuosassa pitkä ja leveä kitinisoituma, jonka takana tilkku karkeita piikkejä.

Tulee valolle.

Toukka elää lehtohorsmalla (Epilobium montanum), suohorsmalla (E. palustre) ja nukkahorsmalla (E. parviflorum), palkojen sisällä syöden raakoja siemeniä.

Lehdoissa, pientareilla, ruderaateilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Itämies, J. 2010. Mompha subbistrigella -toukkien etsimisestä ja kasvattamisesta (Lepidoptera, Momphidae). Baptria 35(3): 91.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. S. i–xi, 1–330, [I–VIII].

Zagulajev, A. K. & Sinev, S. Yu. 1989. Family Momphidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 701–720.