Nupsutupsukoi – Mompha conturbatella

Siipiväli 16–18 mm. Pää, keskiruumis ja siipikannet mustahkonharmaat, siipikansien kärjet kellertävät tai valkeahkot. Otsa valkeahko. Huulirihmat valkeahkot, keskijaoke ulkoa tyvestä mustahko. Tuntosarvet mustahkonharmaat, joskus mustarenkaiset; scapuksen kärjessä valkeahko täplä. Jalat mustat, säärien keskellä ja kärjessä valkeat täplät, nilkat valkotäpläiset. Takaruumis tummanharmaa, vatsapuolelta valkeahkonharmaa.

Etusiivet mustan ja ruosteenruskean sekaiset. Takareunan tyvellä sameanvalkea laikku. Takaviisto poikkivyö keskikohdan sisäpuolella, joskus epätäydellinen poikkivyö siiven keskellä, täplä keskisaran kärjessä, toinen takakulman ulkopuolella, sekä täplä siiven kärjessä sinertävän lyijynkiiltoiset. Takareunan lähellä kolme mustaa suomutupsua, sekä niiden etupuolella kolme vähemmän selvää. Etureunassa 4/5 kohdalla suuri, valkea kostaalilaikku ja sitä sisempänä pienempi, juovamainen, valkea tornaalilaikku. Ripset kärjen ympärillä tyvestä mustat, lyijynharmaan katkomat, muuten harmaat, niissä tumma kärkiviiru, ripset takakulmassa vaaleamman harmaat, yksiväriset. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, varsinkin tyvestä.

Toukka nahanruskea, vatsa vaaleampi. Pää, niska- ja peräkilpi mustanruskeat; rintajalkojen kynnet mustat.

Koiraan sivulämssän cucullus verrattain leveä ja kärjestä leveän pyöristynyt; sacculus leveä, jyrkästi kaventunut tylppään kärkeen, ei ulotu cuculluksen kärkeen. Transtilla pieni, kolmiomainen. Anelluksen liuskat lyhyet, ulottuvat juuri aedeaguksen kärkeen. Aedeagus lyhyt ja paksu, epäsymmetrinen, siinä lateraali-ventraalinen laajentuma; kornuutti pieni, okamainen.

Naaraan 8. tergiitti lähes neliömainen. Lamella antevaginaliksessa kaksi kitinisoitunutta liuskaa; sinus vaginalis hyvin leveä. Ductus bursae lyhyt ja kitinisoitunut, kitinisoituma jatkuu corpus bursaen seinämään.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka touko–kesäkuussa.

Aikuinen lepää kasvillisuuden seassa päivällä. Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää maitohorsmalla (Chamaenerion angustifolium), yhteenkehrättyjen ylälehtien välissä; nävertää varren kärkiosassa.

Koteloituu kellertävänruskeaan, sukkulamaiseen koppaan karikkeeseen.

Pientareilla, joutomailla, lehdoissa, hakkuuaukioilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.