Siipiväli 6–7 mm. Pieni laji. Pää, otsa ja huulirihmat mustat. Tuntosarvet mustat. Keskiruumis musta. Jalat mustat; keski- ja takanilkat kellertävätäpläiset. Takaruumis musta.

Etusiivet mustahkon oliivinruskeat tai mustanruskeat, niissä neljä pientä, hopeanhohtoista täplää (vrt. E. ornithopodella): 1/3 kohdalla siipitaitteessa, etureunan keskellä, takakulmassa sekä lähellä siiven kärkeä. Ripset mustanharmaat, tyvestä mustakehnäiset. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat.

Toukka vihertävänkeltainen, sivuselkäjuova leveä, harmaa. Pää kellertävänruskea; niskakilpi kellertävä. Niskakilpi muodostuu kahdesta edestä kapeasta, taaksepäin nuijamaisesti levenevästä levystä. Nuijamaisessa osassa on terävä uloke, joka suuntautuu eteenpäin ja sivulle. Etupää ja nuijamainen osa ulokkeineen ovat selvästi vahvemmin kitinisoituneet kuin levyn keskiosa. Rintakilpi muodostuu kahdesta palkkimaisesta levystä, jotka levenevät eteenpäin hiukan ja taaksepäin enemmän ja ovat näistä päistä vahvemmin kitinisoituneet. Peräkilpi epäterävärajainen, pyöreähkö, ja vain kohtalaisen kitinisoitunut laikku.

Kotelo 3,9–4,2 mm, verrattain solakka, edestä kaventunut, etupää poikkipäinen. Väritys ruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno – kohtalaisen karkea, koostuu sekavista rypyistä, takaruumiissa solumainen/nystyinen. Kyhmyrakenteet rajoittuneet etenkin mesonotumin sivuille, jossa yksi suurempi ja joitakin pienempiä kyhmyjä sekä subdorsaaliharjanne. Pitkittäissärmät, varsinkin dorsaalisärmä, varsin vahvat, nämä myös metanotumissa selvät. Pää edestä ei pidentynyt. Imukärsä yhtä pitkä kuin etujalat. Etulonkat näkyvissä. Tuntosarvet hiukan lyhyemmät kuin etusiivet. Jaokkeen A9 vatsapuolella lukuisia tarttumakoukkuja. A10:ssä vatsapuolelta katsottuna pitkät, kapeat sivuläpät. Kremaster selvästi erottuva, vatsapuolelta pyöreäkärkinen. A10:n sivuläpissä ja kremasterissa kussakin yksi pari koukkuja.

Lundstarrsgräsmal – Elachista tetragonella