Euhyponomeutoides

Tuntosarvien tyvijaokkeessa kampasukasia. Leukarihmat 3-jaokkeiset. Etusiipien pterostigma ulottuu suonesta Sc suoneen R1; suonet R4 ja R5 erillään. Takaruumiin selkäkilvissä suomuja ja piikkejä. 8. ja 7. sterniitti yhtä vahvasti kitinisoituneet.

Koteloiden tuntosarvet toisistaan erillään. Imukärsä paljon pitempi kuin etureidet. Leukarihmat pienet, erillään maksilloista, takajalat niiden kanssa rajakkain. Takaruumis vatsapuolelta etusiipien peittämä jaokkeiden A5–A8 takareunaan asti. A10:ssä 3 paria keskipituisia peräkoukkuja.

Koiraiden tegumenin ulokkeet suomuttomat. Sociukset kapeat. Transtilla olemassa. Sivulämssä kapea, sen kärki koukkumainen. Saccus vankka, lyhyempi kuin sivulämssä. Aedeaguksen tyvellä varsi.

Naaraiden lamella postvaginaliksessa pari kuperaa liuskaa. Ductus bursae kitinisoitunut tai kalvomainen. Corpus bursae ilman signumia.

Toukat elävät herukkakasveilla (Grossulariaceae).

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1960. Revision der paläarktischen Yponomeutidae unter besonderer Berücksichtigung der Genitalien (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 10(1/2): 1–131.

Gaj, A. J. 1954. Euhyponomeutoides albithoracellus gen. nov., spec. nov. (Lepidoptera, Hyponomeutidae). Entomologische Berichten 15(1): 11–12.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Ulenberg, S. A. 2009. Phylogeny of the Yponomeuta species (Lepidoptera, Yponomeutidae) and the history of their host plant associations. Tijdschrift voor Entomologie 152(2): 187–207.