Harmaaleppämiinakoi – Phyllonorycter strigulatella

Siipiväli 7,5–10,5 mm. Pää harmaan- ja ruosteenruskea; otsa valkea. Huulirihmat valkeat, ulkosyrjästä vaalean lyijynharmaat. Tuntosarvet harmaanruskeat, kärjestä valkeahkot. Keskiruumis pronssinruskea, ilman vaaleaa keskijuovaa, siipikansien takareuna vaaleampi. Jalat harmaat.

Etusiivet pronssinruskeat, takareunasta harmaanruskeat; kuviot valkeat. Tyvijuomu kapea, suora, molemmilta puolilta tummareunainen, ulottuu 1. dorsaalihakastäplän kohdalle. Etureunassa neljä ja takareunassa kolme hakastäplää, jotka ovat tummareunaiset; 1. kostaalihakastäplän kärki selvästi ulompana kuin 1. dorsaalihakastäplän kärki; 1. ja 2. dorsaalihakastäplä kolmiomaiset. Takareunassa lähellä tyveä usein epäselvä, likaisenvalkea laikku. Siiven kärjessä musta, nuijamainen täplä. Ripset harmaat, tyvestä liilanhohtoiset, niissä musta jakoviiru, joka ulottuu tavallisesti 2. dorsaalihakastäplään ja on 3. dorsaalihakastäplän kohdalta katkennut. Takasiivet harmaat.

Toukka kellertävänvalkea; pää vaaleanruskea, sivuilta musta.

Kotelo 3,5–3,7 mm, punaruskea. Metanotumin takareunan lähellä kuoppa. Jaokkeen A7 takareuna vatsapuolella yksinkertainen; sen vatsapuolella sivuille suunnattuja piikkejä pitkittäisessä rivissä. A8:ssa kaksi paria pitkiä sukasia. A9 ilman sukasia; siinä suurimmaksi osaksi pieniä piikkejä mikropintarakenteena. Kremasterin päässä 4 piikkiä, ulommat verrattain suuret, sisemmät piikit tuskin ylittävät sen takareunaa selkäpuolelta katsottuna, voivat olla hyvin pienet ja tuskin erotettavissa.