Yleislaji

Kontukimalainen on osoittautunut maailmanlaajuisesti hyvin sopeutuvaiseksi ja vahvaksi yleislajiksi, joka selviää monenlaisissa elinympäristöissä ja erilaisissa ilmasto-oloissa. Samalla se on meillä ja monilla muilla alueilla vieraslaji, josta on aiheutunut myös haittaa muille pölyttäjille. Suomessakin kontukimalaista tavataan nykyisin jo hyvin laajalti, eniten ihmisvaikutteisissa elinympäristöissä ja vähemmän luonnonympäristöissä, kuten laajoilla metsäalueilla.

Lajien vuorovaikutus

Kontukimalainen on haitallinen ihmisen toimesta levinnyt vieraslaji, joka on levitessään aiheuttanut vahinkoa luonnontilaisille pölyttäjälajeille eri puolilla maailmaa.

Kontukimalainen on kookas ja aggressiivinen kimalaislaji, minkä vuoksi se kilpailee tehokkaasti ravinnosta ja pesäpaikoista muiden kimalaislajien kanssa. Tämän resurssikilpailun seurauksena joissain maissa on havaittu kontukimalaisen syrjäyttäneen kotoperäisiä kimalaislajeja jopa sukupuuttoon asti. Suomessa ei kuitenkaan ole saatu viitteitä siitä, että voimakkaasti yleistynyt kontukimalainen olisi aiheuttanut haittaa muille kimalaislajeillemme.

Kontukimalaista on tarkoituksella siirretty maatalouden pölyttäjäksi, mutta joskus se lienee kulkeutunut myös vahingossa uusille alueille. Ulkomailta kaupallisesti tuotuihin kimalaispesiin sisältyy myös merkittäviä hygieniariskejä, sillä niiden on osoitettu levittävän uusia tauteja ja loisia luonnonvaraisiin pölyttäjiin. Tämän vuoksi maassamme selvitetään parhaillaan kotimaisten kimalaislajiemme tarhaamista kaupalliseen käyttöön, samoin kuin kotimaisen tarhamehiläisen käyttöä kasvihuoneissa.

Ilmastonmuutos

Kontukimalainen on Suomessa eteläinen vieraslaji, joka lienee hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Aiemmin lajin talvehtiminen täällä ei luultavasti onnistunut. Nykyisen menestyksen taustalla voi silti olla myös perinnöllistä sopeutumista aiempaa ankarampiin sääoloihin, kuten on epäilty esimerkiksi neitoperhosen kohdalla.

Maatalous

Kontukimalaista käytetään maassamme yleisesti kasvihuoneissa mm. tomaattien ja mansikoiden pölyttämiseen. Tässä käytettävät kimalaispesät on kasvatettu kaupallisesti Keski-Euroopassa, mistä niitä voi kuka tahansa tilata vapaasti verkossa suoraan kotiin toimitettuina. Pesiä tuodaan vuosittain puutarhoille yli 10 000 kappaletta. Ulkomaantuontia pyritään jatkossa korvaamaan kotimaisella pesätuotannolla. Kontukimalaisen kaupallinen maahantuonti on kokonaan kielletty monissa maissa, kuten Norjassa.

Tiesitkö tämän?

Suomessa kontukimalainen havaittiin ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1993, minkä jälkeen laji on nopeasti levittäytynyt valtaosaan maatamme ja on etenkin kaupunkiseuduilla jo jopa yleisin kimalaislaji. Ei ole varmuutta siitä, onko maamme kanta saanut alkunsa puutarhoilta karanneista kuningattarista vai luontaisesti Virosta tai Ruotsista vaeltaneista yksilöistä.

Mörk jordhumla – Bombus terrestris

Inga typprover

Typprov

Inga nationella vetenskapliga samlingsprov

Nationella vetenskapliga samlingsprov