Sinelobus vanhaareni on vain 1,5-3 millimetrin mittainen, pitkänomainen tasasoukka äyriäinen. Päätä ja eturuumista peittää suhteellisen lyhyt selkäkilpi (carapax) jonka jälkeen seuraa 10 ruumiinjaoketta ja lyhyt kolmiomainen pyrstön päättökilpi (telson). Vartalossa on vaalean harmaata kirjailua vaalean rusehtavalla pohjalla. Keskivartalossa on kuusi yksinkertaista, suhteellisen hentoa, keskenään samanlaista raajaparia.

Etuosassa saksisiiralla on huomattavan suuret saksiraajat, joiden koukkukärkisten saksien kärjet ovat vartaloa tummemmat. Päältäpäin katsottuna eturaajat erottuvat suurina eturuumiin molemmin puolin. Koiraan saksiraajat ovat selvästi suuremmat kuin naaraan. Koiraan ja naaraan erottaa myös niskan leveydestä, joka on koiraalla kapea, naaraalla leveä. Naaraat kantavat munia suuressa, läpinäkyvässä sikiöpussissa eturaajojensa välissä. Tuntosarvet ovat lyhyet, 6-jaokkeiset, vain noin pään leveyden pituiset ja kärkeään kohti voimakkaasti kapenevat.

Saksisiira muistuttaa tasajaokkeisuutensa puolesta jossain määrin siiroja (Isopoda) ja katkoja (Amphipoda). Se kuuluu kuitenkin omaan kuoriäyriäislahkoonsa (Tanaidacea, saksisiirat), jonka edustajia ei Suomen vesillä entuudestaan tavata. Siiroilla ja katkoilla ei kuitenkaan ole pään ja eturuumiin yhteistä selkäkilpeä, toisin kuin saksisiiroilla ja esimerkiksi massiäyriäisillä ja katkaravuilla (saksisiirojen kilpi on tosin huomattavan lyhyt). Varsinaisilla siiroilla eikä useimmilla katkoilla ole myöskään vahvoja eturuumiin saksiraajoja. Saksisiira on muodoltaan huomattavasti hoikempi kuin Itämeren pienet merisiirat (Jaera). Lieju- ja polyyppikatkat ovat hieman samanoloisia, mutta niiden etuosaa luonnehtivat saksien sijaan tukevat tuntosarvet.